”Can`t someone else do it?”

Roskat, pullot, tupakka-askit, sipsi- ja karkkipussit. Nämä ja lukemattomat muut asiat, jotka tuntuvat olevan paljon kevyempiä täysinä kuin tyhjinä. Tätä kaiken järjenvastaista päätelmää tukee roskaaminen, joka nousee keskusteluaiheeksi yleensä aina näin vapun korvilla. Klassinen valituksen aihe Suomessa on mihin verorahamme menevät, tänäkin vappuna iso potti menee roskien siivoamiseen. Tälle potille olisi satoja muitakin käyttökohteita. Käyttökohteita, joihin me yksilöt emme voi näin yksinkertaisilla ja pienillä teoilla vaikuttaa. Jokainen voi kiikuttaa omat, ja ehkä ne kaverinsakin roskat roskikseen. Jos et sinä itse tee sitä, niin joku muu tekee, ja se yleensä maksaa sitä kallisarvoista rahaa. Kaiken maailman äänestyksissä ja kyselyissä suomalainen vastaa yleensä kiltisti kantavansa roskansa roskikseen. No kuten näemme, ne roskat eivät kuitenkaan päädy sinne roska-astiaan sillä, että vastaa kyselyyn laittavansa roskansa roskikseen. Itse en ole koskaan ymmärtänyt miksi heittää se roska maahan?

Monesti kyse ei edes tunnu olevan roska-astioiden puutteesta, sillä päivittäin näkee ihmisiä heittelemässä roskiansa maahan, vaikka roska-astia on vieressä. Kyseessä on suunnattoman pieni vaiva. Se tupakka-aski ei paljoa taskussa paina, jos roskista ei olekaan käsillä juuri sillä hetkellä, kun askista napataan se viimeinen tupakka. Älä vain valita verorahojesi käytöstä, jokainen meistä voi tehdä pienen teon yksilönä ja näyttää esimerkkiä siitä, miten oikeasti sivistyneet ihmiset toimivat. Oletko huolissasi kuntasi rahankäytöstä? Sinäkin voit vaikuttaa siihen näin pienellä teolla. Kerrankin meillä on asia, johon on olemassa helppo ratkaisu. Ei tehdä siitä näin vaikeaa.

Hyvää vappua kaikille! Älä ole idiootti, äläkä anna kavereidesikaan olla!

 

 

 

 

 

 

Hajota ja hallitse, jytkyjä ja kukkahattutäteilyä

Lupasin taannoin itselleni, että en enää käsittele Helena Erosen hihamerkki-kohuun liittyviä asioita, nyt joudun valitettavasti pettämään oman lupaukseni, sillä koko juttu on saanut niin absurdin uuden käänteen, että tätä ei voi olla käsittelemättä. Eronen nimittäin raapustelee Uuden Suomen blogiinsa seuraavaa:

”HUOM! Turun Sanomat ja Karjalainen EIVÄT SAA edelleenkään käyttää blogitekstiäni uutisoinnissaan. Mikäli tästä kiellosta huolimatta he käyttävät tekstiä, siitä rapsahtaa 100000 euron valvontamaksu. Käyttämällä tekstiä hyväksytte ehdot”

Onko tämä nyt sitä sananvapautta käytännössä? Toivottavasti Helena Eronenkin ymmärtää sen verran Suomen lakia, että hänen valvontamaksu-vaatimuksensa ja uhkailunsa eivät ole missään määrin lainvoimaisia. Helene Eronen ei ole joku kuullut, tai esittää että ei ole kuullut siteeraamisoikeudesta. Siteeraamisoikeudesta sanotaan seuraavaa: ”Julkistetusta teoksesta saa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia. Jos sitaattioikeuden edellytykset täyttyvät, ei käyttö edellytä siteerattavan teoksen tekijän lupaa. Sitaatilla tulee olla asiallinen yhteys teokseen, jossa sitaattia käytetään.” (Lähde:http://www.sanasto.fi/tekijanoikeudet/tekijanoikeuden-rajoitukset/) Helena Erosen blogi-tekstit Uudessa Suomessa ovat julkaistuja tekstejä, joten esimerkiksi tiedoitusvälineillä on oikeus niitä siteerata juttujensa yhteydessä yhtä lailla kuin esimerkiksi minulla on oikeus siteerata Helena Erosen blogi-tekstiä tässä blogi-kirjoituksessani. Ehkä tämäkin oli jälleen kerran satiiria, vain vitsi jota kukaan ei halunnutkaan ymmärtää.

On mielenkiintoista, että perussuomalaiset usein nostavat tärkeäksi teemaksi sananvapauden. Kerta toisensa jälkeen jaksaa kuitenkin hämmentää miten heitä edustavat tahot (näen Erosen Hirvisaaren avustajana väistämättä edustavan myös perussuomalaisia ainakin kansan silmissä) haluavat rajata toisten sananvapautta keinoilla millä hyvänsä. Koskakohan näemme Helena Erosen tekemässä rikosilmoitusta James Hirvisaaresta, koska Hirvisaari käsittelee hänen tekstejään omissa kirjoituksissaan, jopa julkaisee hänen koko kirjoituksiaan uudelleen? Koska Helena Eronen tekee rikosilmoituksen itsestään, koska hän lainasi omaa tekstiään? Koska Timo Soini vaatii itseltään anteeksipyyntöä vihamielisydestä, ja vaatii itsensä erottamista eduskuntaryhmästä? En yllättyisi moisista käänteistä lainkaan. Mikään ei tunnu olevan liian absurdia persuille ja heidän edustajilleen ja avustajilleen.

Jotta viime aikojen perussuomalais-komiikka kiintiö ei jäisi vajaaksi, niin Timo Soini otti kantaa Helsingin Sanomien taannoiseen pääkirjoitukseen hihamerkki-kohusta, ja oli sitä mieltä että Helsingin Sanomien tulee saada sama rangaistus kuin Hirvisaaren. Siis pitääkö Helsingin Sanomat erottaa eduskuntaryhmästä vai? Voisin lainata tähän Timoa itseään ”Mediaa ei voi hallita, itseään voi”. Tässä vaiheessa ainakin minulle herää väistämättä kysymys, miksi persut ja heidän avustajansa ja edustajansa sitten eivät hallitse ja hillitse itseään? Miksi he yrittävät hallita ja hillitä mediaa? Kun perussuomalainen tai heihin kytköksissä oleva sanoo tai kirjoittaa jotakin, kyseessä on vain suomalainen rehellisyys ja oikeus käyttää sananvapautta. Kun joku uskaltaa käsitellä kirjoituksissaan persujen kannalta epäedullisia asioita totuuden mukaisesti tai tiedoitusvälineet uskaltavat uutisoida asiasta, kyseessä on perusuomalaisen tulkinnan mukaan rikos. Sanomattakin on selvää, että tässä ei ole enää järjen hiventäkään.

Vihamielisyyttä persuja kohtaan on sakottaa persua pysäköinnistä laittomalle paikalle. Vihamielisyyttä persuja kohtaan on lainata suoraan heidän kirjoituksiaan. Vihamielisyyttä persuja kohtaan tuntuu ylipäänsä olevan persujen tonttuiluista uutisoiminen. Timo hei, me muut emme voi yhtään mitään sille, että Teuvo H. on bailannut Bandidosien kerhotilalla! Me muut emme voi sille mitään, että James H. on tuomittu kiihotuksesta kansanryhmää vastaan! Tähän väliin huomautus, että uskon että ihmiset voivat muuttua, ja esimerkiksi yksi tuomio ei määrittele koko ihmistä ja ihmisen elämää minun silmissäni, mutta Jamesit ja Teuvot ovat ihan itse pitäneet huolen nykyisillä tekemisillään siitä, että nykyinen vaikutelma heistä on mikä se on. Edelleen itse ajattelen, että persuissa on ihan asiallistakin porukkaa, kaikki eivät ole rasisteja ja ymmärtämishaluttomia, mutta mitä enemmän nämä näkyvät naamat tahallaan törttöilevät sitä vähemmäksi se asiallinen porukka puolueen riveissä luultavasti käy.

Itse tällaisena vihreänä hippiekoterroristikettutyttönä joutuu kohtaamaan monenlaisia oikeasti perusteettomia ennakkoluuloja, ei niistä jokaisesta auta vetää hernettä nenään vaan todistaa ne ennakkoluulot vääräksi. Eikös persujen pitänyt puhua kaikenmaailman kukkahattutätejä ja loukkaantujia vastaan, sananvapauden puolesta… Erosen Julkisen sanan neuvostoon tekemää kantelua Turun Sanomien uutisoinnista ei tutkita, koska Eronen teki samaan aikaan myös rikosilmoituksen lehden toiminnasta. Poliisi on myös päättänyt olla käsittelemättä Erosen tutkintapyyntöä. Voi voi, taas persu-kytköksen omaavaa syrjitään. Tekeeköhän Eronen tutkintapyynnön siitä, että poliisi päätti olla käsittelemättä tutkintapyyntöä? Aikookohan Helena Eronen muuten yrittää periä maksuja takautuvasti? Tämmöisellä kaksinaismoralistisella kukkahattutäteilylläkö persut lähtevät jytkyn toista osaa kunnallisvaaleissa tavoittelemaan? Tällaisellako rakennetaan perussuomalaisten mielestä hyvä Suomi?

 

 

 

 

 

Kelvoton naiseksi, kelvollinen alistettavaksi?

”Suomessa naiset saivat ensimmäisinä Euroopassa sekä vaalioikeuden että -kelpoisuuden ja uuteen eduskuntaan valitut 19 naisedustajaa olivat maailman ensimmäiset naispuoliset kansanedustajat.”

Viime aikojen raiskauskeskustelu herätti minut näin naisena miettimään meitä suomalaisia naisia. Meidän asennettamme naiseuteen, ja naisten asemaa eri puolilla maailmaa. Suomalainen nainen ei enää pitkään aikaan ole ollut alistuvainen, suomalaiseen naiseuteen kuuluu vahvuus, vahvuus taistella epäkohtia vastaan. Me tahdomme valita itse, ja nykyään suhteellisen hyvin jo pystymmekin näin tekemään. Suomalaiset naiset puhuvat kun he haluavat puhua, me keskustelemme politiikasta kahvipöydissä ja Facebookissa. Me olemme lainsäädännön suhteen samalla linjalla miesten kanssa. Lakiin kirjattu uskonnonvapaus koskee myös meitä naisia. Meillä on äänioikeus, ja saamme itse valita puolisomme, ja meillä on oikeus päättää tahdommeko lapsia vai emme. Raiskaamisemme on rikos.

Kuten olemme Facebookin erinäisistä ryhmistä huomanneet, meiltä löytyy tällä hetkellä paljon naisia, jotka haluavat karkoittaa raiskaajan takaisin kotimaahansa miettimättä mitä siellä tapahtuu. Miettimättä voidaanko raiskaajaa estää raiskaamasta uudelleen. Meiltä löytyy jopa naisia, jotka hekumoivat toisten naisten raiskauksilla, koska näiden naisten poliittiset näkemykset eroavat heidän omista näkemyksistään. Mitä meille suomalaisille naisille oikein on tapahtunut? Yhdymmekö me mihin tahansa mielipiteisiin, jotta voimme tuntea kuuluvamme johonkin ryhmään? Otetaanpa jälleen tämä suosittu kohderyhmä, somalit. Somaliassakin on naisia. Naisia, jotka eivät edes osaa kyseenalaistaa käytäntöä, että naisen mielipiteellä ei ole ole arvoa. He ovat lapsesta lähtien kasvaneet tällaiseen käytäntöön ja kulttuuriin, erilaiseen kulttuuriin kuin me. Heitä raiskataan, heitä pahoinpidellään, heitä pakotetaan avioliittoihin, heillä ei ole minkäänlaista itsemääräämisoikeutta eikä oikeutta omaan kehoonsa. Kuka puhuu näiden naisten puolesta? Kuka korottaa äänensä tehdäkseen jotakin ongelman juurille sen sijaan, että vain siirrämme sen pois meidän silmistämme?

Suomalainenkin raiskaa, mutta jos nyt puhumme nimenomaan näistä kohutuista maahanmuuttajien tekemistä raiskauksista naisten oikeuksien näkökulmasta, niin ongelman ydin on heidän kohdallaan usein se, että tietty kulttuuri opettaa heille tällaisia käytäntöjä. Alistamista, raiskaamista ja väkivaltaa emme voi hyväksyä missään minkään syyn nojalla. Maassa maan tavalla-sanonnalla ei voi oikeuttaa väkivaltaa tai raiskaamista. Somalinainen on ihan yhtä arvokas kuin suomalainenkin nainen. Mitä tapahtui suomalaisille sisukkaille naisille, jotka puhuivat sen puolesta, että naisten oikeudet ovat tärkeä asia? Miten me naiset, joilla on oikeus käyttää ääntämme, käytämme sen? Käytämmekö me sen myös niiden sisariemme puolesta, joilla asiat eivät ole sananvapauden ja itsemääräämisoikeuden suhteen yhtä hyvin kuin meillä? On tärkeää tehdä työtä myös toisten kulttuurien parissa, jotta naiset saataisiin ymmärtämään, että heilläkin on arvo, eikä heidän tarvitse hyväksyä väkivaltaa. Suomessa tuntuu valitettavasti edelleen olevan vallalla asenne, että toisten asiat eivät kuulu minulle, eikä heikompia ihmisryhmiä muissa maissa tarvitse puolustaa. Ihmisarvo kuuluu meille jokaiselle riippumatta ihonväristä, poliittisesta näkemyksestä, asuinmaasta tai kulttuuritaustasta!

By the way, jos olet sitä mieltä, että raiskaustuomiot meillä täällä kotimaassamme ovat liian heppoisia niin laita asiallista postia (lue: ei lue somalit vituun suomesta-tyyppisiä ajatuksia siis) Arkadianmäelle menemään, siellä niitä lakeja säädetään. Tällaisen postin kirjoittaminen vaatii hieman suuremman vaivan, ja vähän enemmän miettimistä kuin share-napin painaminen Naamakirjassa, mutta jos oikeasti haluat puolustaa naisia Suomessa hyvän omatunnon hommaamisen sijaan niin ei muuta kuin naputtelemaan postia!

Zero points

Hieman yli kuukausi sitten liityin Sharewoodiin, sivustolle jonka tarkoitus on kerätä rahaa valitsemalleen järjestölle klikkaamalla mainoksia. Samalla Sharewood toimii omanlaisenaan sosiaalisena mediana, idea kuulosti pienituloiselle mukavalta tavalta auttaa, tehdä hyvää. Muutaman viikon olin todella positiivisesti yllättynyt ensivaikutelmasta ja meiningistä sivustolla. Ihmiset vaikuttivat todella ystävällisiltä ja keskittyivät itse asiaan, hyväntekeväisyyteen. Muutaman viikon jälkeen alkoi paljastua käyttäjien keskenäinen, katkera valtataistelu. Karu totuus sympaattisen metsän uumenissa.

Etusivulle pompahti päivittäin kirjoituksia toisten pisteiden keräilystä, ja siitä kuka on lisännyt kenetkin mustalle listalle minkäkin syyn vuoksi. Ensimmäinen ajatukseni nämä nähdessäni oli, että kuka oikeasti jaksaa seurata seurata jotakin toisten pisteitä, kun minä en edes ikinä muista paljonko itselläni on pisteitä? Kenellä on aikaa seurata kirjoittaako joku jotakin öisin omaan profiilinsa, ja poistaa ne aamulla saadakseen pisteitä? Mitä hiton väliä sillä ylipäänsä on vaikka toisella käyttäjällä on 2000 pistettä enemmän kuin minulla? Eiköhän hän ole ne pisteensä tavalla tai toisella ansainnut. Pisteiden keräily, keräilemättömyys tai niiden määrä, eiväthän ne helkutin muiden pisteet olleet tämä koko homman pointti alkuunkaan. Seuraavan muutaman viikon aikana huomasin, että omat metsävierailuni muuttuivat lyhyemmiksi ja lyhyemmiksi, kävin klikkaamassa sentit järjestölleni, mutta en jaksanut lukea ihmisten katkeran sävyisiä raportteja pisteistä ja listoista. Enhän minä tämän vuoksi Sharewoodiin liittynyt.

Valta, oli se sitten vain pisteiden tai listojen muodossa, tuntuu saavan ihmiset saman tien vähintäänkin yhtä sekaisin kuin ne viime vuonna siististi laatikkoon pakatut jouluvalot, joita tänä vuonna selvitellään kirosanojen ja parin Suomi-viinalla höystetyn glögiryypyn kera (valot, jotka muuten lopulta kiikutetaan roskalaatikkoon, koska puolet lampuista on rikki, ja marssitaan Prismaan ostamaan uudet, mutta ei tästä sen enempää tällä erää). Hyväntekeväisyys muuttuu sosiaaliseksi kilpailuksi, sivusto muuttuu sosiaalisen vallan murusista sekopäisten hiekkalaatikoksi, jonka arvostetuimman tittelistä taistellaan ankarasti. Musta lista-ominaisuuden olemassaolo muuttuu vihollisten merkkaamiseksi, sen sijaan että se olisi vain keino suojata omaa tiliään mahdolliselta toistuvalta häiriköinniltä.

Jos joku on käyttäytynyt typerästi se pitää julistaa koko metsälle hyvin suurieleisesti, ja asiasta pitää tehdä porukalla mahdollisimman suuri numero. Samaan aikaan samat ihmiset kauhistelevat kuinka julmilla tavoilla ihmiset voivat kiusata toisiaan. Samaan aikaan samat ihmiset harmittelevat näppäimistö sauhuten, kun tänään ei ollut senttejä hyväntekeväisyyteen klikattavana. Typeryyteen pitää vastata vähintään yhtä suurella typeryydellä, koska omaa asemaansa metsän hierarkiassa pitää mitä eriskummallisin keinoin pönkittää. Meininki on kuin pahastikin vinksahtaneen, lääkkeensä unohtaneen, Robin Hoodin Sherwoodissa konsanaan. Rikkaammilta metsän käyttäjiltä pitää saada kaikki pois, koska on väärin että toisella on enemmän, ja toisella on parempi asema! Vaikka sillä ei oikeastaan ollutkaan minkään kannalta mitään merkitystä. Itsekkyys kukkii suurina, joskin vähemmän kauniina, niittyinä palvelussa jonka tarkoituksena oli vain klikata mainoksia, ja kerätä valitsemalleen järjestölle rahaa. Mihin jäi arjen hyväntekeväisyys kanssahyväntekijöitä kohtaan? Mihin jäi ystävällisyys ja anteeksianto?

Se että kysymys on ryhmäläisten mielestä vain yhden käyttäjän käytöksestä tekee tästä koko touhusta entistä surullisempaa. Eivätkö aikuiset ihmiset osaa hoitaa tällaisia asioita ilman, että niitä pitää revitellä julkisesti? Kysymys ei myöskään ole loputtomiin siitä mitä joku toinen teki, nyt on kysymys siitä mitä nämä revittelijät itse tekevät. Jos kysymys on vain muutaman käyttäjän välisistä asioista, niin mitä nämä kaikki muut siellä pilkka-ryhmässä tekevät? Aikuisen ihmisen pitäisi osata myös ottaa omasta käytöksestään vastuu jossakin vaiheessa. Ei ole häpeällistä mokata, paljon häpeällisempää on pakoilla vastuuta loputtomiin. Jos tämä yksi käyttäjä pyytää anteeksi niin metsässä valitsee taas rauha! Vastuunkin voi näemmä nykyään ulkoistaa, taidan kuitenkin itse jättää välistä. Sillä joskus on tarpeen poiketa sosiaalisista käytösnormeista, yllättää kanssaeläjänsä tai kanssasurffailijansa, ja antaa anteeksi ilman anteeksipyyntöä. Anteeksiantamisen ”vastuu” on kuitenkin aina lopulta anteeksiantajalla.

Miksi oikeastaan ihminen tekee kärpäsestä härkäsen oikeuden nimissä? Yhdyn mediatutkija Veijo Hietalan näkemykseen siitä, että monet ihmiset kuitenkin tuntuvat kaipaavan elämäänsä jatkuvaa draamaa, vähintäänkin draaman seuraamista sivusta. Draaman kaipuutaan esimerkiksi siellä Sharewoodissa toteuttaessaan kannattaisi kuitenkin aina muistaa, että siellä näytön toisella puolellakin on ihminen.

Näiltä ihmisiltä tuntuu myös välillä kokonaan unohtuvan yksi sosiaalisuuden peruspilareista. Sosiaalisella statuksella ei näet ole mitään merkitystä, jos olet lopulta yksin. Tänään he ovat joukko puhumassa yhtä mustalle listalle laittajaa vastaan, yhtä pisteiden kerääjää vastaan. Huomenna he puhuvat toisiaan vastaan, ja lopulta heillä on helkkaristi pisteitä, mutta ei ketään ketä heidän pisteensä kiinnostaisivat. Sosiaalinen valta on olemassa vain niin kauan kuin on olemassa joukko. Jos havittelet rannalla sokeasti itsellesi jokaisen hiekan murun ympäriltäsi niin lopulta olet yksinäsi veden ympäröimä. Tässä mieleeni nousee väistämättä kuva Klonkusta puristamassa sormusta rintaansa vasten ja hokemassa ”My precious…”.

Laitoin näppäimistöni laulamaan myös Sharewoodissa, moista joukkolynkkausta ei voi vain lueskella sivusta, oli jutun kohteena oleva henkilö sitten syyllinen tai syytön ”Sharewoodin väärinkäyttöön”. Sano sinäkin rohkeasti ei kiusaamiselle, internetissäkin!

”Väkivalta on väärin, mutta saletisti hakkaan somalin!”

Internetin ihmeellisessä maailmassa kestopuheenaiheena tuntuvat olevan maahanmuuttajien tekemät raiskaukset, erityisesti esiin nousevat aina somalit. Tunnetussa sivistyksen kehdossa vauva.fi-sivustolta löytyy keskustelu aiheesta miten mamu-myönteiset selittävät raiskaustilastot. No ensinnäkin, on erittäin helppoa selittää nämä tilastot uskonto- ja kulttuurieroilla (nämä eivät selitä todellakaan jokaista tekoa, mutta ison osan). Toinen kysymys on saako se tähän asiaan vastausta huutavien mieltä yhtään paremmaksi, vai hämmentääkö se heitä entistä enemmän. Se että teon pystyy selittämään ei oikeuta sitä. Hyvin yleinen käsitys tuntuu olevan, että kaikki somalit ovat raiskaajia. Jokseenkin koomista on, että näissä keskusteluissa usein kukaan ei ole leimaamassa suomalaisia miehiä vaimonhakkaajiksi tai perhesurmaajiksi. Median suoltamasta sontaläjästä poimitaan usein surutta niitä omalle näkemykselle edullisia asioita. Molemmat osapuolet syyllistyvät täsmälleen samalla kaavalla toimivaan ajatteluun, mutta kumpikaan ei tätä tietenkään halua myöntää.

Väkivalta ei ole koskaan oikeutettua oli tekijänä sitten somali, kiinalainen, venäläinen, suomalainen, homo, hetero, muslimi tai kristitty. Samoissa teksteissä nämä ihmiset usein uhoavat itse kovasti väkivallan käyttämisellä, levitellään nimiä ja kuvia, joka toinen sana kirjoituksessa on vittu, ja haulikoita kaivetaan kovasti esille. Nämä samat ihmiset, jotka kovasti vastustavat väkivaltaa oikeuttavat kuitenkin taitavasti mielessään oman uhoamisensa, ja jopa mahdollisen väkivallan käyttönsä ihan yhtä naurettavin perustein kuin somali oikeuttaa tekemänsä raiskauksen. Yhtä loogista kuin nimetä somalit raiskaajiksi olisi nimetä kaikki kaljut suomalaismiehet rasisteiksi. Yhtä naurettavaa ja totuudenmukaista olisi kertoilla, että pahat ihmiset käyttävät mustia hattuja.

On helpompaa käsitellä väkivaltaa suomalaisessa yhteiskunnassa ulkomaalaisten tekemien rikosten kautta. Ulkomaalaiset rikoksen tekijät voi aina karkoittaa kotimaahansa. On helppo määritellä ratkaisu tilanteeseen. Vaikeampaa on miettiä kokonaisuutena väkivaltaa ja sen syitä, usein näitä ei edes haluta miettiä. Näihin ei ole ole yksiselitteistä ratkaisua. Väkivallan syitä pystyy usein ymmärtämään, niitä voidaan selittää, jos asiaa katsoo muutenkin kuin pelkästä tunne-perspektiivistä, tämä ei tee väkivallasta hyväksyttyä missään määrin. On kuitenkin tärkeää ymmärtää syitä, syiden ymmärtämisen kautta pääsemme mahdollisesti käsiksi siihen, mitä asialle voidaan tehdä. Erittäin tärkeätä on jälleen kerran muistaa ja ymmärtää hyväksymisen ja ymmärtämisen olennainen ero. Valitettavasti suurimmalle osalle ihmisistä nämä sanat tuntuvat olevan toistensa synonyymit.

Maahanmuuttaja-kielteiset näkemykset saavat myös helposti tukea, koska ne ovat usein yksinkertaisia ja mustavalkoisia, niihin on helppo samaistua. Kun näkemyksilleen saa laajemmin tukea on helpompi perustella myös itselleen näkemyksensä oikeellisuutta. Väkivalta ei ole vain yhden kulttuurin tai rodun ominaisuus. Mikäli olisi, väkivalta olisi erittäin helppoa kitkeä pois yhteiskunnista. Ihmiset harjoittavat väkivaltaa, niin mustat kuin valkoiset, niin somalit kuin venäläiset, niin muslimit kuin pakanat. Maailman yksinkertainen erottelu on helppoa, mutta oikeasti maailma ei helppo. Usein vastauksia etsiessään, löytää vain enemmän kysymyksiä, yleensä vielä hämmentävämpiä ja monitahoisempia kysymyksiä. Jos maailma olisi helppo, meillä ei olisi ongelmia, eläisimme eräänlaisessa utopiassa.

On monelle vaikeaa ja hämmentävää ajatella, että meillä on maailmassa ihmisiä, jotka eivät oikeasti ymmärrä tekevänsä väärin raiskatessaan. Oikean ja väärän käsitteet eivät ole mitään sisäsyntyisiä asioita, ne ovat opittuja asioita. Niin ikävää ja vaikeaa kuin se onkin, kaikille ei ole opetettu samanlaista oikean ja väärän käsitettä kuin meidän kulttuurissamme. On myös huomioitavan arvoista, että kulttuurissamme yleisvallitsevista käsityksistä huolimatta suomalaisetkin turvautuvat väkivaltaan. Tässä mukaan tulevat tietysti yksilön oman elämän kulku, elämän tapahtumat, mahdolliset sairaudet ynnä monia muita seikkoja. Kuten huomaamme asiat eivät olekaan niin yksinkertaisia, eivät suomalaisten eivätkä somalienkaan kohdalla. Maailma ei muutu yhtään paremmaksi vihan kohdistamisellä yhteen ryhmään. Maailma ei muutu yhtään paremmaksi, sillä että joku copy-pasteaa muutaman somalin nimen ja kuvan nettiin. Maailma ei muutu paremmaksi sillä, että menet hakkaamaan somalin, koska ”se saletisti vittu teki niin vitun väärin, ja koska mulla on saletisti vittu oikeus siihen, koska olen saletisti niin vitun oikeudentajuinen, väkivaltaa vastustava vitun suomalainen”. Kuva kertokoon jälleen kerran enemmän kuin tuhat sanaa:

Olipa kerran fasaani, tussari ja Nalle…

Nalle Wahlroos lataa jälleen kerran tuutin täydeltä: ”Työmarkkinat eivät kerta kaikkiaan toimi, kun työttömät työnhakijat joko kieltäytyvät töistä tai työehtosopimukset tai anteliaat työttömyyskorvaukset estävät alentamasta palkkavaatimuksia”

”Hänen mukaansa työttömyyskorvaukset voivat nousta jopa 90 prosenttiin viimeisestä kuukausipalkasta. ”Jos työttömyyskorvausta maksettaisiin loputtomiin eli käytännössä eläkkeelle asti, useimmat meistä suostuisivat varmaan auliisti ja iloisesti ottamaan lähes 90 prosenttia käteen jäävästä palkasta korvaukseksi siitä, ettei tarvitse lähteä työhön”, Wahlroos päättelee.”

Nalle on tunnettu mies kommenteistaan, jotka liittyvät huono-osaisempiin ihmisryhmiin, ja siihen miten he ovat itse valinneet osansa ja ovat täysin tyytyväisiä siihen. Ihmisryhmiin, joita Nalle näkee korkeintaan uutisissa tilastoina tai vieraillessaan Halikon Alkossa ostamassa viiniä tussarilla kuoliaaksi hosumiensa fasaaniensa kyytipojaksi. En edes ota kantaa Nallen käsitteisiin työttömyysturvasta, jotka ovat ihan omasta Nalle-universumistaan peräisin. Koomisintahan tässä koko miehessä on, että hän on itse perinyt kaiken, aina ”suojatyöpaikkaansa” myöten. Mietin usein Nallen kommentteja lukiessa, että turvautuuko Nalle persujen strategiaan, ja hankkii itselleen julkisuutta huutelemalla hölmöyksiä vai onko Nalle vain oikeasti hyvin hyvin yksinkertainen mies? Mietin haasteen heittämistä Nallelle. Voisimme vaihtaa kuukaudeksi osia, sairaushistoriaani en onnistu nykytekniikalla Nallelle luovuttamaan, mutta Nalle voisi tulla testaamaan elämistä työttömyyspäivärahalla. Voisimme testata pystynkö minä Nallen asemassa olemaan kuukauden laukomatta mitään typerää julkisuudessa? Mielestäni Nallen olisi korkea aina nyt lunastaa suuret puheensa. Olet Nalle erittäin tervetullut testaamaan tämän työttömyyspäivärahalla elävän arjen glamouria. Saat maksaa laskut myöhässä, saat elää yhteiskunnan sätkynukkena, saat miettiä pystytkö ostamaan lääkkeesi. Tästähän voisi saada aikaiseksi vaikka kunnon reality-sarjan! Veikkaan, että Nalle jää syömään fasaanejaan ja huutemaan.

Nostaessaan itse rikkaana ihmisenä satoja tuhansia euroja maataloustukea vuosittain, on kaksinaismoralismin huipentuma arvostella yhteiskunnan rahankäyttöä huono-osaisempiin ryhmiin. En varsinaisesti syytä Nallea siitä, että hän nostaa kyseistä tukea. On inhimillistä nostaa tuet, joihin on oikeutettu, vaikka ei niitä tarvitsisikaan. Tässä vaiheessa kuitenkin kun suurella suulla jatkuvasti huudellaan tiedotusvälineissä, että tuet tulisi poistaa ihmisiltä, jotka niitä oikeasti tarvitsevat, olisi vähintäänkin kohtuullista luopua kyseisen tuen nostamisesta. Tätähän Nalle ei tietenkään tee. Mitenköhän sinä Nalle olisit pärjännyt, jos et olisi saanutkaan rikkauksiasi syntymälahjana? Jos et olisikaan syntynyt Wahlroosien sukuun? On erittäin sääli, että sinä et osaa arvostaa sitä mitä sinulla on. Rahattomuus ei ole koskaan sinun suunnitelmiesi este. Itse odottelen kovasti perustulo-kansalaisaloitteen lopputulosta, jos tämä menee läpi, minä olen vihdosta viimein vapaa olemaan se kunniallinen veronmaksaja.

Nalle tuntuu pitävän myös työehtosopimuksia ja ammattiliittojen toimintaa täysin suolesta olevana. Hänen mielestään kaikki valta ilmeisesti tulisi siis olla työnantajalla. Nallen mielestä olisi varmasti täysin hyväksyttävää, jos työnantaja ilmoittaisi, että tässä kuussa emme maksakaan palkkoja, koska yrityksellä menee vähän heikosti. Onnittelut Nalle, olet hyväksikäyttäjien aatelia, varsinainen yhteiskunnan tukipylväs, ja voimme olla melkein varmoja, että kasvatat lapsesi yhtä hienoiksi ihmisiksi.

Oletko koskaan mietitinyt kuka tyhjentää roskasi? Kuka myy sinulle sitä viiniä Alkossa? Kuka luuttuaa Halikon Prisman lattian, ja palvelee sinua lihatiskillä? He ovat niitä alemman kastin ihmisiä, joita sinä niin syvästi halveksit. He ovat niitä, jotka voivat olla työttömiä jonakin päivänä. He ovat niitä laiskoja ja saamattomia, jotka eivät sinun mielestäsi ansaitse euron euroa apua. Kerrotko tämän seuraavan kerran suoraan palvelutiskin työntekijälle, joka saattaa olla vaikkapa kahta työtä tekevä opiskelija? On varmasti mukavaa työskennellä suojatyöpaikassa, josta ei voi saada potkuja sitten millään, mutta eikö sinua Nalle koskaan mietitytä, että sinua ei valittu työhösi, siksi että olisit erityisen hyvä? Eikö se koskaan herätä sinussa tunnetta, että tahtoisit oikeasti näyttää, että sinä olet työteliäämpi ja parempi ihminen kuin mitä toiset ajattelevat vai tahdotko vain elää strereotypian vankina, koska se vaatii vähemmän työtä? Kuka siis on laiska ja saamaton? Mikäli minulla olisi valta saada koko Suomen kansa kuuntelemaan puheitani, käyttäisin sen vallan toisin kuin sinä.

Jos olisin tusina kultalusikkaa takamuksessa syntynyt, eivätkä minua toisten asiat kiinnostaisi pätkääkään, niin olisin hiljaa. Tämä sinun Nalle kannattaa varmaankin opettaa tyttärellesi ja pojallesi ajoissa, että he eivät ihan syystä päädy koko kansan sylkykupiksi. Emme tietenkään voi unohtaa Nallen erittäin asiantuntevaa kommentia, jonka mukaan Helsinki on tuhoontuomittu ilman Guggenheimia! Kerrassaan ainutkertaisen viisas ja älykäs mies! Mihin Suomi joutuisi ilman Nalle Wahlroosia ja hänen kuukausittaista tiedotettaan suunnattomasta viisaudestaan ja älystään?

Politiikan BB-tähtöset

Helena Eronen ehdotti blogissaan ulkomaalaistaustaisille, seksuaalivähemmistöille ja suomenruotsalaisille hihamerkkejä. Helenan mukaan poliisin työ helpottuisi, kun hetimmiten näkisi kuka on ulkomaalaistaustainen. Helenan blogipostaus poistettiin, kun siitä nousi kohu, mutta kerran nettiin laitettua kun ei enää sieltä pois saa. Nyt on tietenkin James Hirvisaaren vuoro puolustella eduskunta-avustajansa kirjoituksia. Hirvisaaren puolustus on tietenkin klassinen persu-puolustus: Helenan satiiria ei ymmärretty, ja ”nerokkaat” toimittajat vain vääristelivät koko asian. Tässä vielä lainausta Hirvisaaren puolustuspuheenvuorosta:

”Satiiria ei tahallisesti ymmärretty, vaan ”nerokkaat” toimittajat väittivät uutisoinnissaan, että Helena on ihan oikeasti ehdottamassa hihamerkkejä ulkomaalaisille ja miksei suomalaisillekin heidän tunnistamisekseen. Samaan tapaan uutisoitiin väärin viime kesänä siitä, että Jussi Halla-aho muka ehdottaa ihan oikeasti tankkeja Kreikan kaduille” ”Kuten jokainen normaaliälyllä varustettu ihmisyksilö ymmärtää, Helenan teksti on täyttä pakinaa ja satiiria, jossa hyväntahtoisesti ja hauskasti ruoditaan yhteiskunnassa vallitsevaa hysteeristä ilmapiiriä. Mutta toimittajantollot ainakin Turun Sanomissa, Iltalehdessä, Iltasanomissa ja Etelä-Suomen Sanomissa uutisoivat satiirin totena ja osoittavat sisäisen mädännäisyytensä, Hirvisaari kirjoittaa blogissaan.”

Kuten jokainen normaaliälyllä varutettu ihmisyksilö ymmärtää, politiikassa toimivat ovat tietynlaisessa sosiaalisessa roolissa, ja heiltä on lupa odottaa sen roolin mukaista käyttäytymistä. Jokainen normaaliälyllä varustettu ihmisyksilö myös ymmärtää, että siinä on eroa heitämmekö huumoria vaikkapa siellä Esson baarissa tai bändin keikkabussissa, vai kirjoitammeko siitä julkisesti blogiin. Jokainen meistä joskus harrastaa varmasti huumoria, joka ei sovi julkisesti kirjoitettavaksi, ainakaan mikäli olet esimerkiksi poliittisessa roolissa yhteiskunnassa. Eivät tietyt persujen edustajat oikeasti ole näin yksinkertaisia, että he eivät ymmärrä syy-seuraus-suhdetta tällaisia tekstejä kirjoittaessaan. He haluavat kohua, ja he tietävät miten sellainen saadaan aikaiseksi yksinkertaisilla, kansan perimmäisiin tunteisiin vetoavilla keinoilla. Jälkikäteen on aina helppo blogissa päivitellä, että kuinka meitä ja meidän satiiriamme ei jälleenkään ymmärretty! Kaikki sanottu ja kirjoitettu voidaan persujen taholta jälkikäteen kuitata huumorilla, mutta kaikenmaailman mielensäpahoittaja-Oinoset saavat loukkaantua jo toisten ihmisten olemassaolosta.

Sanan- ja ilmaisunvapaus tuntuu koskevan monien persujen mielestä vain heitä itseään. Ihan oikeasti Jamesit ja Teuvot sekä Helenat, kaikki meistä ovat jo tajunneet, että ette oikeasti ole niin ymmärtämättömiä mitä te esittätte. Te tiedätte kyllä mitä tietyntyyppisistä kirjoituksista seuraa teidän roolissanne. Jälkikäteen voitte tietysti aina kauhistella ja kukkahattutäteillä, että kuinka ihmiset ovat tulkinneet väärin, ja toimittajienkin syy tämä jotenkin oli. Jos ajattelette, että teidät joskus otetaan tosissanne poliittisella kentällä, niin lopettakaa tällainen politiikan BB-tähteily. Jos haluatte tehdä koomikon töitä, niin suosittelen siirtymään muualle töihin. Oikeastaan koko persujen touhu eduskuntavaalivoitosta lähtien on noudattanut paljon melua tyhjästä-linjaa. Itseäni myös askarruttaa, että jos kaikki kirjoitukset ja sanomiset voidaan kuitata huumorilla, niin puhuvatko nämä tietyt persu-henkilöt koskaan mitään vakavissaan vai heittelevätkö he työskennellessäänkin pelkkää huulta?

Persut tuntuvat olevan vähän kuin luokan pellejä, tarvitseehan kansa myös sirkushuveja. Presidentinvaalien aikaan moni oli kovasti huolissaan Pekka Haaviston koulutuspohjasta, mutta kumma kyllä kukaan ei ole huolissaan siellä äänestyskopissa kansanedustajiemme koulutuspohjasta, rikoshistoriasta tai käyttäytymisestä. Ai niin, mutta kysehän olikin protestiäänistä. Vai oliko sittenkin kyse kansan viihteen tarpeesta? Oikeastaan näistä muutamista persu-edustajista ja heidän avustajistaan voisi pian trendin mukaisesti tehdä tosi-tv-sarjan. Huonoa nimitrendiä mukaillen ohjelman nimi voisi olla vaikkapa Arkadianmäen tähtöset. Nähtäväksi jää mihin persujen viihdearvo kantaa. Tuleeko heistä tähdenlento vai yhtä loppumaton politiikan voimavara kuin itse legendaarisesta Paavo Väyrysestä.

”Wuhuu, free drugs!”

Helsingin sanomien juttu ilmaisheroiinin jakamisesta narkkareille Tanskassa herättää kiivaita mielipiteitä puolesta ja vastaan. Itse olen niin moraaliton ihminen, että kannatan tällaista mallia laajempaankin käyttöön, koska sekä mielestäni että myös todistetusti se olisi kaikkien kannata hyödyllisin ja toimivin malli hoitaa vakavaa ongelmaa. Tanskassa on todettu, että narkomaanien tekemät rikokset vähenevät tällaisen hoitomallin myötä. Hoitomalli on myös parantanut narkomaanien yleiskuntoa, ja he saavat osallistua yhteisölliseen toimintaan kuten ruoanlaittoon klinikalla. Yleensä vastaanväittäjien ainoa peruste on, että on täysin moraalitonta jakaa ilmaisia huumeita. Toiset vastustavat jopa Metadon-hoitoa, koska on moraalitonta käyttää korvausvalmistetta toisen riippuvuuden aikaan saamiseksi. Laitetaanpa esimerkki peliin. Henkilö on töissä flunssassa ja kuumeessa, ja saa sydänlihastulehduksen, josta muistoksi jäävät sydämen rytmihäiriöt, joihin henkilö joutuu syömään lääkkeitä. Henkilö oli kuumeessa töissä, on siis täysin hänen oma syynsä, että tällainen vaiva iski. Tällaiselle henkilölle ei siis voi määrätä lääkkeitä, hänen kroppansahan on riippuvainen niistä, kuolkoot siis mielummin. Moni ihminen on tosiasiassa elämänsä aikana riippuvainen monesta asiasta, toiset riippuvuudet ovat vähemmän vahingollisia ja toiset enemmän vahingollisia. Toiset riippuvuudet ovat pelkästään psykologisia, mutta usein esimerkiksi lääkevalmisteiden kanssa myös jonkinasteinen fyysinen riippuvuus on yleensä mukana. Kun kroppa ei toimi ilman lääkettä, kyseessä on riippuvuus, oli se sitten negatiivisessa (narkkari, alkoholisti) tai positiivisessa mielessä (hengissä pitävä lääke).

Yhden erikoisimmista näkemyksistä luin Facebookista erään kaverin seinältä, hänen mielestään ihmiset alkavat nyt ostaa sen yhden annoksen katukaupasta ja menevät sen jälkeen verikokeisiin, ja ilmaisia huumeita hakemaan! Huumeiden käyttäminenhän tunnetusti on niin mukavaa, ja kaikki käyttäjäthän aloittavat vain siksi, että huumeista tulee niin mukava olo. En ole itse koskaan käyttänyt huumeita, mutta olen kyllä popsinut mitä erilaisimpia pillereitä ihan lääkärin määrämänä, joita käytetään myös huumausainekäytössä. Monesta lääkkestä seuraava olo ei ole mukava alkuunkaan, mutta se helpottaa ihmisen henkistä oloa. On myös tieteellisesti mahdollista määrittää onko käyttäjä kuinka pitkään aineita käyttänyt. En allekirjoita että tässä olisi mitään mieltä, koska esimerkiksi Tanskassa klinikalle pystyttäisiin ottamaan päivittäin 120 henkilöä, tällä hetkellä määrä on ollut noin 80 henkilöä päivässä. Joten ilmaiset huumeet eivät ole saaneet aikaan asiakasryntäystä klinikalle. Eiköhän tällaiset naurettavat ”Käytän huumeita, koska ilman saa!!!”-visiot siis voi kiikuttaa tuonne pihan roskikseen. (Tähän väliin voit kuvitella Homer Simpsonin juoksemassa kohti klinikkaa, ja huutamassa ”Wuhuu, free drugs!”) Kuka tahansa voisi myös mennä teeskentelemään lääkäriin univaikeuksia tai ahdistusta, ja saada kolmiolääkkeitä, koska ei ole mitään tapaa todistaa ovatko potilaan puheet totta, joten pitääkö unilääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden (jotka vielä usein ovat erittäin halpoja!) määrääminen kokonaan lopettaa?

Itse en ole koskaan tuominnut narkkareita, mutta maailmani avautui vielä kummasti lisää sen myötä, kun en saanut muutamaa reseptiä uusittua, ja kärsin muutaman päivän koko ajan pahenevista vieroitusoireista. En tiedä kuinka pahoiksi vieroitusoireet olisivat lopulta äityneet, koska lähdin terveyskeskukseen uusimaan reseptit. Tämä sai minut kirjaimellisesti ymmärtämään, että ihminen on valmis tekemään ihan mitä tahansa, jotta saa vieroitusoireet karkoitettua. Vieroitusoireita on turha yrittää sanoilla kuvailla, koska siihen ei yksinkertaisesti pysty. Minäkin luulin ennen tätä kokemusta ymmärtäväni täysin mistä on kysymys, tämän jälkeen jouduin kuitenkin myöntämään itselleni, että en tiennyt alkuukaan kuinka kamalasta asiasta on kysymys.

Vieroitushoitoon täytyy olla motivaatio, ja jos ei motivaatiota ole ei vieroitushoitoa kannata aloittaa. Näillä henkilöille, jotka eivät vielä vieroitushoitoon ole kypsiä, tämä ratkaisu on mielestäni hyvä ratkaisu kaikkien kannalta. Jos henkilöllä syntyy jossakin vaiheessa motivaatio vieroitushoitoon, niin sinne on tästä hyvä jatkaa. Tässä ei ajatella vain yksilöä, vaan myös yhteiskuntaa. Narkomaanien tekemä rikollisuus, sekä huumekauppiaiden harjoittama rikollisuus ja täysin epäinhimillinen toiminta vähenee, yhteiskunta säästää vankilakuluissa ja rikostutkinnassa vapautuu enemmän resursseja muiden juttujen tutkimiseen. Rikosten uhrien vähenemisen myötä yhteiskunta säästää uhrien hoitokuluissa, ja kuinka monen yksilön kärsimystä tämä vähentää. Ensiapu- ja terveydenhuolto henkilökunnan, sekä poliisien asema työssään paranee, kun arvaamattomat narkkarit, jotka eivät ole saaneet annostaan, vähenevät kaduilla.

Itse en voi myöskään olla ottamatta huomioon samaa näkökulmaa, jota ajattelen alkoholistien kohdalla. Suomessa on käytetty logiikkaa, että kun alkoholin hintaa nostetaan sen kulutus vähenee. Alkoholisti kuitenkin tarvitsee sen seuraavan annoksensa siinä missä narkkarikin, ja jos ei ole varaa siihen viinaan niin sitten ostetaan vaikka sitä kuuluisaa Lasolia. Huumepuolella tämä tarkoittaa usein halvempien epämääräisten sekoitusten ostamista, joka saattaa tietenkin tehdä narkkarista entistä arvaamattomamman tai tappaa narkkarin. Tässä vaiheessa tietenkin tietty osa kansasta ilakoi, ”Hyvä kun tappavat itsensä pois yhteiskunnan rahoja syömästä!!!”. Ajattelisivatkohan nämä ihmiset näin, jos se oma lapsi olisi narkkari? Olisiko sinusta moraalisesti oikein, että huumeparonit tienaisivat rahaa myymällä huumekaupankin mittapuulla paskaa, joka tappaisi saman tien oman lapsesi? Tienaavat hyväksikäyttämällä häikäilemättömästi lapsesi riippuvuutta, ja tämä on moraalisesti täysin oikein, kuoleepahan aikaisemmin pois, koska hänhän on narkkari ja paha ihminen…

Itse kaikenlaisia ongelmia läpikäyneenä ja läpikäyvänä en ihmettele, miksi toiset sortuvat huumeisiin. Kannattaakin aina muistaa, että elämä ei ole itsestäänselvää, ei kiveen kirjoitettua. Kukaan meistä ei tiedä, minä päivänä olemme itse narkkareita tai alkoholisteja. Kukaan meistä ei tiedä, minä päivänä oma lapsemme tai paras ystävämme on narkkari tai alkoholisti. Täydelle kyvyttömyydelle asettua toisen asemaan, ja täydelle kyvyttömyydelle tuntea empatiaa on nimi, sosiopatia tai psykopatia syntytavasta riippuen. Joka ne suurella suulla huutavat ovat joko sosiopaatteja tai psykopaatteja, jolloin on tietenkin ymmärrettävää, että he eivät kykene toisen asemaan asettumaan tai sitten he vain piiloutuvat moraalin taakse, koska haluavat yksinkertaistaa maailmaa, eivätkä uskalla kohdata vaikeita kysymyksiä.

Moraalin taakse piiloutuminen ei kuitenkaan poista tosiasioita. Maailma ei ole niin helppolukuinen, että on hyviä ja pahoja ihmisiä, mutta ihmiset ovat taitavia huijaamaan itseään niin, että he uskovat itse asian olevan totta. Toisaalta ymmärrän, että näitä ihmisiä pelottaa. Heitä pelottaa joutua kysymysten äärelle, jotka eivät ole enää helppoja eivätkä yksinkertaisia. Mielummin he huijaavat itseään ja piiloutuvat moraali-sanan taakse. Itse en näe kuitenkaan mitään oikeaa moraalia siinä, että emme voi ryhtyä toimintaan, joka vähentää rikollisuutta, on taloudellisempaa, hyödyttää yhteiskuntaa sekä yksilöitä, koska tämä on mukamas moraalitonta. Näen tässä jo saman ilmiön kuin keskustelussa uskonnon vaikutuksesta lainsäädäntöön, koska uskonto koska moraali-linja, ei tarvita perusteluja tai järkeä kun mainitaan se yksi maaginen sana. Tähän perään tietysti vielä avautuminen siitä kuinka minulla on oikeus mielipiteeseen, ja sananvapaus koskee minua, mutta ei sinua ja sinun kanssasi en keskustele, koska pelkään että joutuisin haastamaan oman ajatusmaailmani. Jokainen moraalin taakse piiloutuva voi miettiä, miten kertoa narkkarin toteuttaman ryöstön yhteydessä puukosta saaneelle lapselleen, että tämä olisi mahdollisesti voitu estää, jos yhteiskunta olisi toiminut toisin, mutta äiti/isä vastustaa tällaista koska se on moraalitonta. Kumpi meistä onkaan se moraaliton sanan oikeassa merkityksessä, kumpi käyttää ylevää sanaa vain keppihevosena ja oman kilven kiillottamisena tarkoittamatta sillä oikeasti yhtään mitään?