Kenen lauluja laulat?

Vihreiden europarlamentaarikko Tarja Cronberg otti kantaa Suomen ruoan korkeaan hintatasoon. Päivittäistavarakauppa ry kiiruhti tietenkin hetimiten ilmaisemaan mielipiteensä koskien Cronbergin kommentointia ruoan korkeasta hinnasta Suomessa. Cronberg oli sitä mieltä, että yksi ongelma on se, että Suomessa päivittäistavarakauppa on keskittynyt pääosin kahden toimijan, S- ja K-ryhmän haltuun. Tämä puolestaan aiheuttaa sen, että tuottajat ovat aikalailla näiden kahden toimijan sanelemien ehtojen varassa. Ruoan hinnasta on kohuttu Suomessa moneen otteeseen, mutta uusin kohu sai alkunsa siitä, kun paikallinen osuuskauppa vaati leipuri Satu Anttilalta 15 ooo euron markkinointimaksua, jotta se suostuisi pitämään tuottajan tuotteet kauppojensa hyllyillä. Perussuomalaisten kansanedustaja Reijo Tossavainen kirjoitti markkinointimaksu asiasta blogikirjoituksen Uuden Suomen blogipalveluun.

”Yllättäen” Päivittäistavarakauppa ry kiiruhti vakuuttamaan, että kaupan keskittyminen kahdelle toimijalle ei ole ongelma vaan verot nostavat Suomessa ruoan hinnan korkeaksi. Tässä vaiheessa voisimme toki kysyä miten esimerkiksi Lidl pystyy pitämään hinnat edullisempina? Tuskin hekään tappiolla myyvät. Kannattaa myös muistaa, että Päivittäistavarakauppa ry on esimerkiksi tilannut Ernst & Young Oy:ltä tämän niin sanotun nollatutkimuksen, jossa todettiin, että Suomessahan ruoka on oikeasti Euroopan mittapuulla halpaa. Päivittäistavarakauppa ry ei ole todellakaan mikään riippumaton taho, eikä ole vaikea arvata kenen pussiin tämä ry pelaa. Toki he kommentoida saavat ihan miten heitä huvittaa, mutta heidänkin kommentteihinsa (toki kuten mihin tahansa) kannattaa suhtautua kriittisesti. Senhän nyt jokainen tiesi, että kaupan keskittämistähän Päivittäistavarakauppa ry ei tule näkemään ongelmana.

Taloustoimittaja Seppo Konttinen on julkaissut kirjan Suomalainen ruokalasku. En ole vielä kirjaa käsiini saanut, mutta Taloussanomat julkaisi erittäin asiallisen tiivistelmän siitä, miksi ruoka Konttisen mielestä on Suomessa näin kallista?

”5. Kun kannattavia kauppapaikkoja ei ole saatavilla, ei tule myöskään kilpailua. Sen sijaan ABC-ketjulla ei Konttisen mielestä ollut vaikeuksia laajentua.”

Puhumme aina Suomessa siitä, miten meillä ei ole korruptiota, mutta miten sitten pitäisi kutsua esimerkiksi toimintaa, jossa pienellä toimijalla ei ole käytännössä edes mahdollisuutta saada hyvää kauppapaikkaa? Kuluttajan alkaa olla jo vaikea vaikuttaa esimerkiksi tien päällä siihen, missä tankkaa. Monessa paikassa ainoa vastaantuleva asema on ABC. Olisiko tähän toimintaan nyt korkea aika herätä? Kuten Cronberg mainitsi myös poliitikoilla on tässä paljon päätäntävaltaa, koska moni poliitikko istuu S- ja K-ryhmän luottamustoimissa.

Kuten on jo moneen otteeseen todettu bonusjärjestelmien ylläpito maksaa rahaa. Kannattaako asioida Lidlissä, jossa hinnat ovat suoraan edullisemmat vai kannattaako keskittyä keräämään bonuksia? Lainataan tähän pieni pätkä Wikipediasta:

”Kartelli on talouselämässä yritysten yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on keskinäistä kilpailua rajoittamalla saavuttaa monopoli tai siihen verrattava asema markkinoilla. Kartellin jäsenet pyrkivät jäädyttämään hintatason, rajoittamaan hyödykkeen tarjontaa ja tukahduttamaan kilpailua sopimalla keskenään hyödykkeiden toimittamisesta ja hintatasosta. Kartelli on epätäydellistä kilpailua, monopolien tavoin ne aiheuttavat kuluttajille tappiota.”

Esimerkiksi minä tienasin osa-aikaisena myyjänä huomattavasti vähemmän kuin poliitikot tienaavat vuodessa luottamustehtävien hoidosta S-ryhmässä. Voidaan myös kysyä kuinka arveluttavaa todella on se, että poliitikot istuvat päivittäistavarakaupan hallitsijan luottamuselimissä? Pitäisikö poliittisissa luottamustehtävissä olevat rajata ulkopuolelle Osuuskauppojen vaaleissa?

Turun osuuskaupasta ehdittiinkin jo kommentoida, että markkinointirahojen periminen on tasapuolisuutta, vaikka markkinointirahan periminen ei suoranaisesti velvoita kauppaa tekemään minkäänlaista markkinointia. Kuulemma markkinointiraha on vain osa lopullista hankintahintaa. Vakiintunut käytäntö on aina toimiva selitys, ja tällöin toki asiassa ei voi olla mitään ongelmaa, koska ”ainahan näin on tehty”.

”Elintarvikkeiden hintojen viimeaikainen nousu taas liittyy Laurénin mukaan etenkin veronkorotuksiin ja maailmanmarkkinahintojen nousuun.

Laurén viittaa Päivittäistavarakauppa ry:n tilastoihin,  joiden mukaan yli 40 prosenttia ruoan hinnasta Suomessa koostuu erilaisista veroista.

PTY muistuttaa, ettei ketjujen saama kate tarkoita liikevoittoa, vaan sillä maksetaan esimerkiksi henkilöstön palkat ja myymälätilojen vuokrat.”

Päivittäistavarakauppa ry:hän se siellä jälleen kummittelee… Totta kai katteesta maksetaan kulut, mutta voitottakaan ei jäädä. Vuonna 2010 Turun Osuuskaupan liikevoitto oli Wikipedian mukaan vuonna 2010 6,4 miljoonaa euroa, ja Helsingin Osuuskauppa Elannon liikevoitto vuonna 2012 oli 21,9 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 koko S-ryhmän liikevaihto kasvoi 12 037 miljonaan euroon, mutta liikevoitto laski jättäen kuitenkin 212 miljoonaa euroa liikevoittoa jäljelle.

”Toimialat ovat päivittäistavarakauppa, käyttötavarakauppa, polttonestekauppa, matkailu- ja ravitsemiskauppa (Sokotel Oy), autokauppa sekä maatalouskauppa. Lisäksi S-ryhmään kuuluvat hankinnan ja logistiikan organisaatiot Inex Partners Oy, Meira Nova Oy ja North European Oil Trade Oy. S-ryhmän omistukseen vuonna 2005 siirtynyt Suomen Spar on lopettanut toimintansa. Asiakkailleen myöntämänsä S-Bonusjärjestelmän osalta ryhmä toimii yhteistyössä useiden siihen kuulumattomien yritysten kanssa. Kehittääkseen rahoituspalvelujaan SOK perusti säästökassojen toiminnan jatkajaksi S-Pankin.”

”Kesko Oyj tytäryhtiöineen ja itsenäiset K-kauppiaat muodostavat yhdessä K-ryhmän. Tällä ryhmällä oli toiseksi suurin markkinaosuus (34,7 %) Suomen päivittäistavarakaupassa vuonna 2012. Ensimmäisellä sijalla oli S-ryhmä 45,6 %:n markkinaosuudella.”

Kesko Oyj:n liikevaihto oli vuonna 2013 9 315 miljoonaa euroa ja liikevoitoksi jäi 248 miljoonaa euroa. S-ryhmän markkinaosuus päivittäistavarakaupassa vuonna 2008 oli 42,4 prosenttia ja K-ryhmän osuus oli 33,7 prosenttia.
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *