Kristillisdemokraatit ja paluu pimeälle keskiajalle

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen päätti suuressa viisaudessaan kirjoittaa miehensä kanssa kirjan avioliitosta. Yllätyksenä ei tullut, että kirja on ”Raamattu sitä” ja ”Raamattu tätä”. Samaa jaadajaadaa kuin aina – homoseksuaalisuus on synti ja sukupuolia on vain kaksi.

Aloitan siitä, että kiitän Hanna Rätyä loistavasta bloggauksesta. 

Kristillisdemokraattien toinen kansanedustaja Antero Laukkanen puolestaan teki kantelun Opetushallituksen tasa-arvo-oppaasta. Sukupuolen moninaisuudesta kertominen on Laukkasen mielestä tasa-arvorikkomus ja koulu syyllistyy seksuaaliseen häirintään ottaessaan huomioon sukupuolen moninaisuuden. Laukkasen mielestä ohjeistus sukupuolen moninaisuuden kohtaamisesta johtaa seksuaaliseen häirintään ja opettajan seksuaali (ja ilmeisesti myös sukupuoli-identiteetti) vaikuttaa oppilaisiin haitallisesti. Laukkasella ei ole mitään hajua siitä, mitä tasa-arvo tarkoittaa, mutta se nyt ei toki ole mikään uusi asia noissa piireissä. Laukkanen tuntuu myös ajattelevan, että lähtökohtaisesti kaikki opettajat haluavat seksuaalisesti ahdistella oppilaitaan. Minusta moinen käsitys on aika kieroutunut.

Minulle jäi myös avoimeksi, miten ketään voidaan Laukkasen logiikalla palkata opettajaksi, koska kaikilla on jokin seksuaali- ja sukupuoli-identiteetti? Se, mikä monilta tuntuu unohtuvan, että myös cis-sukupuolisuus on sukupuoli-identiteetti ja heteroseksuaalisuus on seksuaali-identiteetti.

Eräs absurdiuden huipentumista on pätkä, jossa Räsänen selittää, että on julmaa jos homoseksuaalisuuden harjoittamista ei pidetä syntinä. Julmaahan ei ole se, että Räsäsen kaltaiset ihmiset ajavat nuoria vihaamaan ja vahingoittamaan itseään. Julmaahan ei ole se, että Räsäsen kaltaiset ihmiset ovat välillisesti aiheuttaneet sen, että se mitä monesta nuoresta elämästä on jäänyt jäljelle on itsemurhaviesti. Ihmisiä, jotka eivät satuta ketään solvataan eläimiksi, syntisiksi, friikeiksi ja mielisairaiksi vain sen takia keitä he ovat. Tällainen on Suomi 2016. Jos joku kirkkain silmin väittää, että tasa-arvo-ongelmia ei ole, niin hänellä ei varmasti ole mitään tietoa näistä asioista kokemuksista puhumattakaan.

Todennäköisesti Räsäselle lähettämäni viesti päätyy ö-mappiin, mutta lähestyin kuitenkin Räsästä asiasta sähköpostitse:

”Arvoisa kansanedustaja Räsänen,

väitätte sivuillanne edustavanne rohkeutta. Liittyen sekä teidän ja
miehenne kirjoittamaan kirjaan, sekä muihinkin puheisiinne ja
kirjoituksiinne vuosien varrella haluaisin saattaa teille tiedoksi,
että syrjintä ei ole rohkeutta. Te ette ole rohkea.

Haluan myös kertoa teille, että minun sukupuoleni ja seksuaalisuuteni eivät ole sinun tai miehesi asioita yhtään sen kummemmin kuin sinun tai miehesi sukupuoli tai seksuaalisuus eivät ole minun asioitani. Toivoisin, että aikuisena ihmisenä teillä olisi viimeinkin rohkeutta alkaa kunnioittaa kanssaihmisiänne. Toivoisin, että teillä olisi viimeinkin rohkeutta katsoa peiliin ja nähdä totuus siitä, mitä te edustatte. Toivon, että teillä olisi viimeinkin rohkeutta puuttua syrjintään, eikä tukea sitä. Syrjintä seksuaali- tai sukupuoli-identiteetin perusteella aiheuttaa suurta henkistä tuskaa. Se sairastuttaa. Pahimmillaan syrjintä tappaa.

Minä en haluaisi enää lukea yhdestäkään elämästä, joka on menetetty siksi, että teidän kaltaisenne kokevat voivansa syrjiä. Välillisesti teidän kaltaistenne levittämä propaganda tappaa. Teidän vihanne ja Jumal-käsityksenne on teidän valintanne. Seksuaali- ja sukupuoli-identiteetti eivät ole valintoja.

Uskonto ja usko ovat henkilökohtaisia asioita, eivätkä ne oikeuta
syrjimään ketään. Niin kauan kuin te ette syrji ketään uskontonne tai uskomustenne varjolla, niin minä kunnioita teidän tapaanne elää. Te ylitätte kuitenkin jatkuvasti tämän rajan.

Toivon teille mielenrauhaa ja aitoa rohkeutta. Rohkeutta olla ihminen.”

Koska todennäköisesti sanani eivät Räsästä hetkauta ja hän pitää minua vain syntisenä pelastettavana, niin tein rouva kansanedustajalle myös kaavion.

KaavioRäsäselle

Hörhöt eivät maailmasta lopu, mutta huolestuttavana voidaankin pitää sitä, että näillä hörhöille löytyy niinkin paljon kannatusta, että heillä päätyvät kansanedustajiksi. Sitä odotellessa, että Räsänen ja Laukkanen julistavat kaiken tieteen synniksi ja kertovat olevansa vain tiedekriittisiä.

Mitä kaikkea saa tehdä uskonnonvapauden varjolla?

Kristillisdemokraattien Susanna Koivula pitää suorastaan pöyristyttävänä, että rippikoulussa hyväksyttäisiin kaikki nuoret sellaisina kuin he ovat ja kerrottaisiin avoimesti siitä tosi asiasta, että ihmisiä on erilaisia myös seksuaalisuuden saralla.

Evankelisluterilaisella kirkolla on oikeus kerätä veroja, eivätkä esimerkiksi yritykset voi kieltäytyä kirkollisveron maksamisesta. Siitä huolimatta jotkut kirkon väestä ajavat oikeutta harjoittaa sekä aktiivista, että passiivista syrjintää uskonnonvapauden nimessä. Seksuaali- tai sukupuoli-identiteetti ei ole ideologia, jota voi opettaa. Jokaisella on oma seksuaali- ja sukupuoli-identiteettinsä, joka ei väkisin muutu, eikä sen tarvitsekaan muuttua. Koivula tai kukaan muukaan ei voi lakaista heidän normistaan poikkeavia maton alle sillä, että heidän olemassa oloaan ei käytännössä tunnusteta.

Onko se sitten syrjintää, jos vaikkapa homoseksuaalinen nuori joutuu kokemaan itsensä ja tunteensa epänormaaleiksi, koska seksuaalisuuden monimuotoisuudesta ei puhuta tai kysyttäessä erilaisten tunteiden väitetään vain olevan syntiä? Jos ihminen ei saa tulla näkyväksi omana itsenään, koska hänen oma minuutensa (joka ei ketään satuta) kielletään muiden toimesta, niin kyllä se on erittäin julmaa henkistä väkivaltaa. Onko näistä ihmisistä myös uskonnonvapauden nimissä ok vaikkapa pelotella lasta Saatanalla, jos lapsi sattuu leikkimään vääränlaisella lelulla? Onko uskonnonvapauden nimissä oikeus vaikkapa hoitaa lapsensa aivokasvainta manaamalla, koska poikkeavan käyttöksen syyhän on totta kai riivaaja?

Milloin se tapahtuu, kun uskonnollinen hurmos menee täysin tieteen ja järjen edelle? Uskonnonvapaus ei ole kortti, jonka kautta saa vahingoittaa muita ihmisiä. Elämme kaikki uskonnosta riippumatta samassa yhteiskunnassa. Eläessämme yhteiskunnassa yhdessä meidän täytyy noudattaa tiettyjä perussääntöjä. Emme saa esimerkiksi tappaa tai pahoinpidellä ketään, mutta entä henkinen puoli? Tai periaatteessa ”saamme” tappaa ja pahoinpidellä, mutta teoista on sitten loogisestikin seurauksensa. Saako ihmisen erilaisuuden ”kiistää”? Saako ihmistä pelotella helvetillä ja Saatanalla ihan vain siksi, että ihmisellä on kädessään vääränlainen lelu? Saako ihmisen oman minuuden kokonaan ignoorata muiden toimesta? Saako täysin tervettä ihmistä ”eheyttää”? Onko se moraalisesti tai eettisesti oikein? Jos henkilön y uskonto sanoo, että ihmisiä tai eläimiä pitää uhrata päästäkseen Jumalan suosioon, niin pitääkö tämä hyväksyä, koska uskonnonvapaus? Onko murha enää murha tai syrjintä syrjintää, jos sen perustelee uskonnolla?

Otetaan isomman mittakaavan esimerkki siitä, miten tärkeää on, että myös muut tunnustavat toisen olemassaolon. Mikäli valtiota ei tunnusteta muiden toimesta sen olemassaolo muuttuu hyvin haastavaksi ja kyseenalaiseksi. Saman voidaan katsoa pätevän ihmisiin. Jos kukaan ympärillä ei tunnusta ihmisen minuutta, ihmisen on psyykkisesti erittäin haastavaa ”olla olemassa”. Moni varmasti muistaa Muumilaakson tarinoista Ninni-tytön tarinan. Vaikka Ninnin tarina onkin fiktiivinen, se kuvaa hyvin ihmisen psyykeä.

Missä määrin yhteiskunnassa siis voidaan hyväksyä aktiivista tai passiivista syrjintää tai jopa tukea tällaista uskonnonvapauden varjolla? Missä menee raja? Ainakin selkeä linja voidaan vetää siihen, että jos uskonnon omat opetukset ovat ristiriidassa lain kanssa, niin mielestäni ei ole epäselvyyttä siitä kumpaa noudatetaan. Maalliset lait ja säädökset menevät aina uskonnollisten opetusten ohi. Passiivinen syrjintä on myös syrjintää, vaikka kaikki eivät sitä syrjintänä pidäkään, eikä lakiakaan voida aina suoraan hyödyntää passiivisen syrjinnän kitkemiseen. Passiivilla syrjinnällä on kuitenkin samat seuraamukset kuin aktiivisella syrjinnällä. Kaikkea passiivista syrjintää ei voida lailla estää, mutta siitä on kuitenkin oikeus keskustella. Sanoisin, että siitä pitääkin keskustella. Uskonnolliset yhteisöt eivät voi rajata itseään yhteiskunnan ulkopuolelle ja toimia kuten heitä huvittaa. Kuten kaikki muutkin vapaudet myös uskonnonvapaus tuo mukanaan vastuuta. Uskontoonsa vedoten ei voi tehdä mitä vain. Tämä vääntöhän on sisällöllisesti aika identtistä äärioikeisto ja sananvapauden vastuu-väännön kanssa.

Mielestäni erityisesti nuorten ja lasten parissa työskenteleviltä on oikeus edellyttää, että lapsen ja nuoren omaa täysin tervettä perusnormista poikkeavaa identiteettiä ei saa tuomita vääräksi, eikä ignoorata. Jälleen on hyvä kysyä, kuka meistä ylipäänsä sopii normiin? Eipä minunkaan rippikouluaikanani enää kukaan paasannut esiaviollisen seksin olevan syntiä. Ajat siis muuttuvat, tieto lisääntyy ja järkevä ihminen ymmärtää tämän. Vaikka usko olisi ihmiselle kuinka tärkeä asia on ihmiskunnan tietomäärä kuitenkin melkoisesti karttunut niistä ajoista, kun pyhiä kirjoja kirjoitettiin. Ne kirjat on kirjoitettu sen aikaisiin käsityksiin perustuen. Eivätkä käsitykset voineet tietenkään ollakaan samoja kuin tänä päivänä, koska silloin tiedon määrä oli vähäinen.

Kunnioitan lähtökohtaisesti jokaisen oikeutta omaan uskoon. Kuitenkin kun uskonnon kanssa aletaan kävellä tieteen yli, aletaan kiistää toisten minuuden olemassaoloa ja aletaan hakea oikeutta syrjiä toisia, niin voisi kysyä miksi sitten minun pitäisi tunnustaa moisen ihmisen uskovaisuus tai kunnioittaa sitä? Mikäli alamme pelata noilla säännöillä, niin pistäisin oman pennoseni siihen, että rationaalinen ihminen osaa halutessaan olla paljon mulkumpi kuin uskonnollista fundamentalismia edustava. Jos nimittäin asiaa lähestytään rationaalisesti, niin huomauttaisin mitä kohteliaimmin, että uskovaiseksi voidaan opettaa tai uskovaisuuden voi valita, mutta se ei ole sisäsyntyinen ominaisuus. Uskovaisuus ei siis ole samanlainen ominaisuus kuin ihonväri, vamma tai seksuaalinen suuntautuminen. Lähtökohtaisesti kuitenkin myös ihmisten henkilökohtaisia valintoja tulee kunnioittaa, kunhan ne eivät satuta muita ja täten ihmistä ei saa syrjiä myöskään hänen uskontonsa perustella. Toki ihmisellä on oikeus rumasti sanottuna olla mulkku niin halutessaan, mutta ei voi odottaa kaikkien hyväksyvän sitä mukisematta.

Pääsemme jälleen pitkään paljon esillä pyörineeseen kysymykseen. Onko suvaitsematon, jos ei suvaitse suvaitsemattomuutta? Nyt.fi käsitteli viime vuoden puolella asiaa loogisesti.

”Mitä siis tarkoittaa ihminen, joka vaatii muilta oman suvaitsemattomuutensa suvaitsemista?

Hän ei vaadi vain oikeutta ajatella, olla ja elää omalla tavallaan, muita vahingoittamatta. Hän vaatii itselleen aktiivista etuoikeutta syrjiä.

Vaatimus on röyhkeä ja tekopyhä.

Suvaitsemattomuuden suvaitsemisen vaatimuksesta on tullut erilaisia äärinäkemyksiä edustavia fundamentalisteja yhdistävä uskonkappale ja omaa etua ajavan vallankäytön väline.”

Olet sitten kirkkoa vastustava ateisti persu tai fundamentalistinen uskovainen, niin teitä yhdistää sama asia. Tekopyhyys, röyhkeys ja halu käyttää omaa näkemystä muiden alistamiseen.

Sadannen kerran: Vaikka ääriuskovaisia kuinka pelottaa niin se, että seksuaalisuuden monimuotoisuudesta kerrotaan ei tee kenestäkään heterosta homoa, eikä vastaavasti pelkkä heteronormatiivisen mallin opettaminen tee homosta heteroa. Kenestäkään ei myöskään tule transsukupuolista sen takia, että ihmiset tietävät transsukupuolisuuden olemassa olosta. Yleensä olen hyvin kärsivällinen, mitä tulee ihmisten toimintamotiivien ymmärtämiseen, mutta joskus tulee niitä hetkiä, kun kuvainnollisesti ei vain jaksa kaataa vettä vuotavaan kulhoon, koska tietää etteihän se vesi siellä pysy. Lukemattomia kertoja fundamentalistien voidaan katsoa välillisesti osallistuneen seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvan ihmisen kuolemaan. Yksi julkisuuteen nousseista tapauksista on transnuori Leelah Alcorn.

Yritin aikani käydä dialogia monenkin konservatiivin kanssa. Uskoin, että heistä löytyy empatiaa ja rakkautta ymmärtämään se, mitä tuskaa he aiheuttavat muille ihmisille. Uskomattominta on se, että nämä ihmiset mielestään omaavat kovinkin korkean moraalin ja pitävät esimerkiksi meitä suvakkeja täysin moraalittomina. Minun silmissäni he näyttävät lähinnä hieman pelokkailta ”onnenonkijoilta”, jotka kuvainnollisesti vaihtavat inhimillisyyden ”taivaspaikkaan”. Jos he eivät olisi niin ilkeitä, niin tuntisin enemmänkin sääliä kuin ärtymystä. Onko urheutta polkea heikompaansa, koska ”Jumala käskee”? Ei, on rohkeutta nostaa kätensä heikomman suojaksi. Toivottavasti Jumalan kämmenellä on tilaa jokaiselle meistä sellaisena kuin me olemme syntyneet.

”Jumalan kämmenellä
ei pelkää lintunen,
Jumalan kämmenellä
ei pelkää ihminen.
Kaikille tilaa riittää,
kaikille paikkoja on.
Jumalan kämmenellä
ei kukaan ole turvaton.”

 

Apinajakyyhky

Kristillisdemokraatti ja saatanalliset rokkifestarit osa 2

Edellinen postaukseni herätti pohdintaa Facebookin puolella ja koen, että ehkä minun täytyy vielä kerran yrittää avata sitä omaa pointtiani näin bloggauksen muodossakin. En koe ongelmaksi sitä, että Marjatta Räty paheksuu rokkifestareita. Koen ongelmaksi sen, että hän ilmeisen tosissaan ehdotti ennakkosensuuria festivaaleille. Jokaisella on oikeus on olla mitä tahansa mieltä, ja ilmaista mielipiteensä, myös Rätyllä. Räty sen sijaan itse yrittää puuttua siihen, miten muut ilmaisevat mielipiteitään. Rätyn mielestä sellaisia mielipiteitä ei saisi ilmaista, jotka hän kokee arvojensa vastaiseksi. Rätyn mielestä sellaisia ilmaisukeinoja ei saisi käyttää, joita hän ei koe miellyttäviksi.

Hommahan menee juurikin niin, että maailmassa ei ole asiaa, joka miellyttäisi kaikkia. Söpöt eläinkuvat miellyttävät monia, mutta niistäkin jotkut ärsyyntyvät. Mikäli taidetta, viihdettä ja kulttuuria aletaan sensuroida sellaiseksi, että se ei varmasti loukkaa ketään, voimme saman tien lopettaa kaikki konsertit sekä näyttelyt, ja kieltää oikeastaan ihan kaikenlaisen itsensä ilmaisemisen ja viihteen. Räty nostaa itsensä asemaan, jossa hänellä on valta määritellä mikä on oikea tapa ilmaista itseään sekä tehdä viihdettä, kulttuuria ja taidetta. Räty ei uhraa sekuntiakaan sille ajatuksille, että eri ihmisiä ärsyttävät erilaiset asiat. Hänen mielestään hänen oma ärsytyskynnyksensä on se ainoa oikea, ja muiden tulisi elää sen mukaan. Tällaiselle toiminnalle on nimikin. Se on totalitarismi.

En minäkään välttämättä allekirjoita kaikkea mitä vaikkapa siellä Suviseuroissa touhutaan, mutta mikä oikeus minulla olisi valita näiden ihmisten puolesta millaisia tapahtumia heidän tulee kiertää? Omasta mielestäni strobovalot ovat kerrassaan saatanallinen keksintö. Strobojen jatkuvasta välkyttämistä tulee minulle oikeasti pahoinvointia ja minua alkaa pyörryttää. Asia on ärsyttänyt minua eräälläkin keikalla. Joku taas rakastaa stroboja. Ihmiset ovat tässäkin erilaisia.

Keskusteluissa tulee usein vastaan ihmisten ymmärtämättömyys erolle, että minusta jonkun mielipide on huonosti perusteltu ja kirjoitan siihen vastineen, verrattuna ennakkosensuurin vaatimiseen perusteenaan arvojen loukkaaminen. Voin esittää vasta-argumentit, ja niistäkin saa tulistua, jos tahtoo. En voi kieltää ketään esittämästä vaikkapa näkemystä, että kuu on juustoa, vaikka väite ei olekaan totta. En kuitenkaan hyväksy sitä, että vastapuoli yrittää estää kaikkien muiden ajatusten esittämisen kuin sen, että kuu on juustoa. Se, että mielipiteelle ei pysty esittämään uskottavia perusteita ei tietenkään voi tehdä kyseisen mielipiteen ilmaisemisesta kiellettyä. Minä en ole estämässä kenenkään vapautta valita.

Ajatus siitä, että rokkifestareita pitää sensuroida ihmisten suojelemiseksi ei oikeastaan perustaltaan poikkea siitä, että islam on kiellettävä. Tietyn porukan mielestä kaikki muslimit ovat terroristeja -> heistä islam siis aiheuttaa terrorismia. Meillä yksilöillä on valinnanvapaus, ei meitä tarvitse suojella elämältä ja omilta valinnoilta. Islam ei aja terrorismiin, eivätkä rokkifestarit aja väkivaltaan tai huumeiden käyttöön. Itse en ole koskaan käyttänyt huumeita tai turvautunut väkivaltaan, vaikka kuuntelen jopa sitä saatanallista hevirokkia.

Uusivirran tapaukseen suoranaisesti liittymättä huomauttaisin myös, että esiintyjät ja viihdyttäjät ovat tulleet sinne lavalle esiintymään. Monien artistien show on täyttä fiktiota ihan siinä missä elokuvatkin. Usein ihmisen lavapersoona saattaa olla jotakin aivan muuta kuin mitä ihminen on siviilissä. Vaikka se rokkistara esittää showssaan demonia, ei se tarkoita, että hän uskoo olevansa demoni tai palvoo saatanaa. Rockshow ei ole dokumentti.

Minua ei kiinnosta millaisissa tapahtumissa Räty käy, mutta Rätyä näköjään kiinnostaa kovasti kontrolloida nekin tapahtumat mielensä mukaisiksi, joissa hän ei käy (paitsi toki tämän kerran kauhistellakseen ja yrittääkseen kontrolloida muita). Minulla ei ole mitään intressejä estää Rätyä tai ketään muutakaan ilmaisemasta mielipidettään. Ennakkosensuurin esittämistä en valitettavasti voi hyväksyä ottaen huomioon sen, että mielipiteen esittäjä on vielä poliitikko. Räty ja hänen paheksuntansa jakavat eivät tarvitse minun lupaani mennäkseen mielensä mukaisiin tapatumiin. Toivon myös, että he antaisivat meidän muidenkin jatkossa valita itse. Festareiden ei toki ole pakko ottaa ketään esiintymään, joten Suviseuroilla tuskin jatkossakaan nähdään sitä black metal-bändiä.

Kuva: http://www.fsrcoth.org/wordpress/wp-content/uploads/2012/01/Jesus_Mask_by_RonOden.jpg

Kuva: http://www.fsrcoth.org/wordpress/wp-content/uploads/2012/01/Jesus_Mask_by_RonOden.jpg

Kristillisdemokraatti ja saatanalliset rokkifestarit

Stop the press! Kristillisdemokraatti on järkyttynyt maailman pahuudesta! Nyt tarvitsisi saada kiireesti ennakkosensuuri saatanallisille rokkifestivaaleille, että ei paikalle sattuva kristillisdemokraatti pahoittaisi mieltään. Erityisesti järkytystä oli herättänyt Olavi Uusivirran esiintyminen, jossa artisti oli muun muassa suudellut samaa sukupuolta olevia bändikavereitaan. Toki asiaa piti hetimmiten rynnätä paheksumaan Karjalaisen mielipidepalstalle.

”Marjatta Räty ei suoraan lakkauttaisi Ilosaarirockia, vaan haluaisi ennakkosyynin esiintyjille.

– Todella menisivät kovan seulan läpi ne esiintyjät, että heidän esiintymisensä olisi kaunista ja heidän sanoituksena olisivat jotain muuta.”

Kuva: http://naurunappula.com/1070865/rasanen-ja-kieltaminen.jpg

Kuva: http://naurunappula.com/1070865/rasanen-ja-kieltaminen.jpg

Onhan se ollut jo vuosikymmeniä tunnettu fakta, että turmio tulee rokkifestareilla. Kyllä Räty tietää, että nuoriso lähtee etsimään totuutta sinne rokkifestareille. Siellä sitä sujuvasti markkinoidaan esiaviollista seksiä, kapinallisuutta, väkivaltaa, huumeita, idän uskontoja ja vääristellään sitä Raamatun totuutta! Kyllä nyt jonkinlainen roti pitäisi saada, ettei viatonta eksyksissä olevaa nuorisoa turmella. Räty on sentään jalomielinen, eikä vaadi syntisiä rokkifestareita kokonaan kiellettäväksi. Kunhan esiintyjien esitykset ja lyriikat tarkistettaisiin huolellisesti ennen esiintyjän kiinnitystä festareille, niin Räty sallisi jonkinlaisen rokin rämpyttämisenkin. Aika suvaitsevaista kristillisdemokraatilta vai mitä? Räty ilmeisesti haluaa itse määritellä, mikä on hänestä kaunista esiintymistä ja millaiset lyriikat ”jotakin muuta” kuin syntejä levittäviä. Sehän ei kristillisdemokraatin päähän mahdu, että tällaisia käsityksiä on yhtä monta kuin ihmisiäkin. Musiikkia ei voida alkaa kieltää sillä perusteella, että joku ei pidä siitä. Sen sadannen kerran pointti kaikessa yksinkertaisuudessaan on: en minäkään pidä Rätyn ulostuksesta, en silti voi vaatia sitä kiellettäväksi.

Räsänen1

Kuva: http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/files/imagecache/biggest/domain-1918/kuvat/1173627_558567110874399_1914883191_n_0.jpg

Kristillisdemokraatille tyypillisen tapaan Räty ajattelee tietävänsä ihmisten puolesta, mikä on heille hyväksi ja miten heidän pitäisi elää. Harhateille joutuneet nuorethan ovat vain aivopestyjä näiden rokki-idoleiden taholta. Sen vuoksi nämä Rätyt eivät voikaan pysytellä niissä kristillisissä musiikkitapahtumissa, koska sittenhän ei pääsisi moralisoimaan. ”Mutta menin vain katsomaan millainen tapahtuma tämä on, ja sitten vähän avauduin sen syntisyydestä lehdessä!”. Tärkeintähän on juurikin kertoa muille, miten heidän tulisi elää. Kuka kertoisi Rätylle, että suurin osa ihmisistä ei varmastikaan hae rokkifestareilta mitään sen syvempää tarkoitusta elämälleen? Rokkifestareilla on tarkoitus pitää hauskaa. Nautiskella omasta mielestään hyvästä musiikista ja esiintymisestä, ja ehkä jopa kivasta kelistäkin, jos Suomen suvi sen sallii. Ihmiset tekevät täällä maan päällä joskus asioita ihan huvin vuoksi. Vaikka kristillisdemokraatit eivät yleensä ehkä näin toimi, niin joku muu voi toimia. Mutta tämähän on syntiä moinen, eikä sellaista tule harjoittaa. Tällainen pitää hetimmiten kieltää! Oikeastaan laissa tulisi määrätä, että festareilla tulee olla kurjaa, ja siellä tulee harjoittaa katumusta tehdyistä synneistä. Uskomatonta on se, että joku vielä 2014 esittää aivan tosissaan tällaisia ajatuksia. Onneksi kaikki kristityt eivät ole tiukkapipoja.

Kuva: https://pbs.twimg.com/media/BskQO05CEAATurf.jpg

Kuva: https://pbs.twimg.com/media/BskQO05CEAATurf.jpg

Vinkki Rätylle: jos saat ensivuonna mahdollisuuden päästä ilmaiseksi Tuskaan, niin saatat saada kaupanpäällisiksi ilmaisen sydänkohtauksen. Kannattaa ehdottomasti hyödyntää tämä loistava tilaisuus!

Kuvituksessa toimii loistavasti kieltämisen ylipapitar Päivi Räsänen.

Edit: Laitetaanpa tähän vielä Uusivirran kannanotto asiaan. 

”– Marjatta Räty on tässä ilmeisesti vähän tieten tahtoenkin vääristellyt mun sanomisia siellä lavalla. En ole koskaan ketään kehottanut huoraamaan. Sen sijaan olen Reeperbahn-nimisen kappaleen alussa kysynyt yleisöltä, niin kuin monta kertaa aikaisemminkin, että oletteko käyneet huorissa tai oletteko vierailleet punaisten lyhtyjen alueella. Jonka jälkeen hyvin harva käsi nousi ylös.

– Sanoin hyvä, älkää tehkö niin vaan sen sijaan tarttukaa läheistänne kädestä kiinni ja antakaa hänelle vaikka suudelma. Jonka jälkeen toimimme antamamme esimerkin mukaan. Mikä sitten ei ilmeisesti Marjatta Rätyä miellyttänyt, tuumaa Uusivirta.”