Tasa-arvon kauhistus

Tasa-arvoinen avioliittolaki on jälleen ajankohtainen asia. Jälleen eteemme levittäytyy mitä mahtavin paraati järjen riemuvoittoja alkaen siitä miten tasa-arvoinen avioliittolaki kyseenalaistaa tasa-arvon käsitteen aina siihen, miten kristittyjä loukataan, kun tällaista haureutta yritetään ajaa läpi. James Hirvisaari ei ole ole yksin näkemyksensä kanssa, että kyseessä ei ole tasa-arvoasia laisinkaan. Ei saa syrjiä paitsi, että seksuaalivähemmistöjä saa syrjiä, jos heistä ei pidä.

Sitten tulee kuulemma moniavioisuus, eläinten kanssa naimisiin meneminen ja lapsimorsiamet; ja kohta Hirvisaaret, Saarakkalat ja Pakkaset pakkohomoutetaan!

Facebookissa esille on nostettu Uuden Suomen blogikirjoitus vuodesta 2011, jossa aikuinen mies kirjoittaa rakastuneensa veljeensä. Homoaspektin vuoksi tämä kirjoitus on nyt lähtenyt kovaan jakoon, ja johtopäätöksenä joillakin tuntuu olevan, että seuraavaksi kaikki naivat siskojaan ja veljiään, koska ”avioliittolaki”. Näitäkin tapauksia, joissa rakastutaan omaan siskoon tai veljeen on aina ollut. Jos järjellä ajatellaan niin tällainen suhdehan on homoseksuaalisena turvallisempi, koska homopari ei voi saada lapsia keskenään, eikä riskiä sisäsiittoisuudesta ja sen tuomista haitoista täten ole. Rakastumisella omaan siskoon tai veljeen ei tosin ole mitään tekemistä avioliittolakiuudistuksen kanssa, koska suurin osa ihmisistä ei rakastu siskoonsa tai veljeensä oli seksuaalinen suuntautuminen sitten mikä tahansa.

Kaikkea yritetään keksiä, että saataisiin itselleen oikeus olla toisia parempi. Hurjimpien näkemysten mukaan marginaaliset sisko-veli-, veli-veli- ja sisko-sisko-suhteet ovat vain alkua laajemmalle insestiaallolle. En tiedä pitäisikö tämä nyt sitten tulkita niin, että kirjoittajalla on jotakin tuntemuksia sisartaan tai veljeään kohtaan…

Aiheesta toki innolla bloganneet muun muassa Vesa-Matti Saarakkala ja James Hirvisaari.

”Henkilökohtaisesti vastustan lakia parista syystä. Ensiksikin on väärin puhua ”tasa-arvoisesta” avioliittolaista. Ei tämä ole tasa-arvokysymys vaan arvokysymys. Mielestäni vakiintuneita käsitteitä ei pidä sekoittaa eikä muuttaa, sillä avioliitto tarkoittaa jo sanakirjankin mukaan miehen ja naisen välistä liittoa. Mielestäni lakialoitteen kannattajat eivät ymmärrä, kuinka vakavasta instituution loukkauksesta on kysymys, nimittäin niitä kohtaan joille avioliitto on miehen ja naisen välinen. Kutsuttakoon seksuaalivähemmistöjen liittoa vaikkapa pariliitoksi.

Toinen asia on adoptiokysymys. En hyväksy samaa sukupuolta olevien ulkoista adoptiota, sillä minusta lapsi pitää ensisijaisesti sijoittaa perheeseen, jossa lapsi saa isän ja äidin. Törkeää ja anteeksiantamatonta on se, että adoptiolaki täysin tahallisesti valmisteltiin homoliittoja silmällä pitäen. Minä yksin pidin siitä silloin meteliä mutta sanomani kaikui kuuroille korville.

Näkemykseni ei ole syrjintää. Ei Suomessa ketään saa syrjiä. Ei myöskään kristillistä tai muuta uskonnollista arvopohjaa edustavia aviopareja eikä orpolapsia.”

-James Hirvisaari

Miksi samaa sukupuolta olevien liittoa tulisi kutsua eri nimellä? Miksi avioliitto-termi on käytössä myös maissa, joissa niin sanottu valtionuskonto ei ole kristinusko? Miksi ateisti saa mennä avioliittoon, mutta homo ei? Mitä avioliitto-termin pyhyydestä huolissaan olevat kristityt ajattelivat tehdä näille asioille? Eräs Facebook-kaveri heitti hyvän kommentin liittyen tähän mussutukseen oikeudesta isään ja äitiin. Jos kerran lapsella on oikeus isään ja äitiin niin tällä logiikalla kuollut vanhempi pitää pystyä herättämään henkiin, koska ”lapsella on oikeus isään ja äitiin”.

”Arvokysymys” määrittely kertoo hyvin sen mistä on kysymys. Naisen ja miehen suhde mielletään arvoksi, ehkä jopa itseisarvoksi. Samaa sukupuolta olevien suhde sen sijaan on automaattisesti jotekin vähemmän arvossaan. Se ei voi olla arvo, eikä täten hyvä asia. Näkemys on, että oma parisuhdemuoto on selkeästi se hyvä perusarvo ja lähtökohta huolimatta siitä, että homo- ja biseksuaalisuutta on aina ollut. ”Minun arvoni ovat hyviä ja muiden arvot eivät ole edes arvoja lainkaan”-linja on kerrassaan surullinen. Kukaan ei edelleenkään ole estämässä Hirvisaarta, Saarakkalaa, Oinosta, Hakkaraista tai ketään muutakaan elämästä omien arvojensa mukaan jatkossakaan.

”Vai voiko todella olla niin, että mikäli kunnalliseen luottamuselimeen olisi valittavana kaksi henkilöä, nähtäisiin välttämättömänä, että toisen valitun olisi oltava mies ja toisen nainen, mutta että lasten kasvattaminen annettaisiin esimerkiksi kahden miehen vastuulle? Minusta tässä ei ole mitään logiikkaa.”

”Tämän kansalaisaloitteen taustalla oleva sukupuolineutraali ja seksuaalineutraali ihmiskäsitys ja maailmankuva ovat loppuun asti mietittyinä utopiaa. Luonnonlait tulevat vastaan.”

-Vesa-Matti Saarakkala

Omasta mielestäni sukupuolikiintiöt eivät ole tasa-arvoa, eivätkä ne istu mielestäni koko tasa-arvon käsitteeseen lainkaan. Luonto on myös aina yhtä järjenköyhä argumentti. Vai onko luonnossa kenties lakeja, jotka säätelevät, että naaras kauriit menevät tuolle puolelle jokea ja urokset tuolle toiselle puolelle? Luonnossa on homoseksuaalisuutta ja sukupuolenvaihdoksia.

On todella absurdia seurata keskustelua, jossa toinen osapuoli näkee tasa-arvoiset oikeudet loukkauksena omia oikeuksiaan kohtaan. Nettikeskusteluissa homoseksuaaleja on jo odotetustikin haukuttu elukoiksi ja siveettömiksi. On ihan tosissaan ihmetelty sitä, että eikö seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla ole mitään häpyä, kun he eivät tajua olla loukkaamatta kristittyjä ja perinteisiä arvoja kannattavia? Ajattelevatko nämä vastustajat koskaan kuinka syrjiviä ja loukkaavia tekstejä he itse kirjoittavat? Ajattelevatko he koskaan, miten loukkaavaa on verrata seksuaalivähemmistöön kuuluvaa pedofiiliin tai zoofiiliin?

Yksi käsittämättömimmistä aivopieruista on myös se, että ”voihan lesbonainen mennä naimisiin miehen kanssa, ja homomies naimisiin naisen kanssa”. Onhan heillä siis tasa-arvoiset oikeudet! Onhan kaikilla tasavertainen oikeus kävellä portaatkin, silti toiset ovat liikuntaesteisiä ja tarvitsevat sen luiskan tai hissin…

Aino Frilander oli koonnut hyvin näitä eduskuntatason ripuleita asiasta. 

Milloin on myös pohdittu sitä, että eihän kansan todellista mielipidettä tiedetä. Ehkä kuitekin jotakin johtopäätöksiä voidaan tehdä siitä, että lakialoite tasa-arvoisesta avioliittolaista keräsi 166 851 nimeä, ja adressi lakiesitystä vastaan on kerännyt 43 868 nimeä. Kansalaisaloitteen nimien keräysaika on puoli vuotta. Vasta-adressi on päivätty 9. joulukuuta 2012, ja se on edelleen avoinna. Lienee tarpeetonta edes mainita, että kansalaisaloite-palvelussa henkilöllisyyden varmennus on hieman toista luokkaa kuin adressit.comissa. 

Surullisinta on kuitenkin huomata se, että ”homosaation ja homotuksen vastustaminen” nähdään näiden ihmisten omasta toimesta yksilöllisenä ja persoonallisena. Syrjintä ja toisten arvottaminen itseä alemmaksi nähdään hienona. Mielletään vastustavansa ryhmäpainetta, kun ”ei mennä mukaan homosaatioon”. Halutaan laittaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt takaisin kaappiin, koska heidät koetaan epämiellyttäviksi ja ahdistaviksi. Pelätään oman identiteetin menettämistä, jos toisten identiteetistä tulee yhteiskunnallisesti yhtä arvokas kuin siitä omasta identiteetistä. Tasa-arvon pelko kertoo lähinnä omasta heikosta identiteetistä.

Homothan ne vain kuulemma ovat kieroutuneita halutessaan naimisiin. Paljon on myös esitetty kysymystä, mitä ne oikein seuraavaksi kehtaavat vaatia? Kuulemma rekisteröidyn parisuhteen tulisi riittää. Kuten tällaiseen keskusteluun Facebookissa totesinkin, onhan se kamalaa, että mustat ihmisetkin aikoinaan kehtasivat vaatia oikeutta istua samalla penkillä. Saivathan ne jo penkit, eikä sekään perkele riittänyt! Miettivätkö nämä ihmiset koskaan, miltä heistä tuntuisi, jos heidän omia oikeuksiaan rajoitettaisiin tällä tavalla? Mitä jos heterolle sanottaisiin, että olet hieman yksinkertainen, et sinä mihinkään naimisiin pääse? Meteli tulisi ja kova.

Törmäsinpä jopa keskusteluun, missä mietittiin mikä tulee sitten homoparin ja heidän lapsensa sukunimeksi? Mekin mieheni kanssa täytyimme maistraatissa sellaisen lomakkeen, jossa kysyttiin tulevat nimet. Se pitääkö erilliset nimet, yhdistääkö nimet vai ottaako yhden nimen on jokaisen parin oma asia kuten sekin mikä annetaan lapsen sukunimeksi. Kirjoittaja, joka pohti tätä pohti myös, että virastothan ruuhkautuvat ja tulee eroja ja perintöriitoja. Heteropareilla ei tunnetusti ole eroja ja perintöriitoja, ja rekisteröidystä parisuhteesta ei koskaan erota. Yhtenäisen lainsäädännön tavoitteenahan on nimenomaan selkiyttää asioita. Tämän kaverin mielestä kuulemma lainsäädäntöä tulee enemmän kun lainsäädäntöä yhteinäistetään… En myöskään ymmärtänyt sitä, miten virastojen työmäärään vaikuttaa se onko eroavan parin liitto nimellä avioliitto vai rekisteröity parisuhde? Toisaalta voiko ajatusta, jossa ei ole mitään järkeä edes ymmärtää? Onpahan sitä jo nähty argumenttia avioliiton suosio heteroiden keskuudessa on kuitenkin laskenut, joten miksi homojen pitäisi saada mennä naimisiin? Mielestäni tämä ei kyllä liity mitenkään tähän kyseiseen asiaan.

”Olen arvokonservatiivi häpeilemättä. Avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto.” Timo Soini (ps)¨

Arvokonservatiivi ei varmaan sitten hyväksy tällaisen ”vajaan” mielenterveyspotilaan avioliittoakaan…

”Aloite on ristiriidassa sen biologisen tosiasian kanssa että avioliitto on instituutio jonka tarkoitus on lisääntyminen.” Peter Östman (kd)

Ai jaa. Me emme ole kyllä hetimmiten mieheni kanssa ole lisääntymässä ja olemme naimisissa.  Ilmeisesti avioliitto ei myöskään kuulu niille, jotka eivät voi saada lapsia.

”Nyt syrjityiksi ovat vaarassa joutua perinteisen avioliiton kannattajat.” James Hirvisaari (m)

Kertoisiko arvoisa E-K miten? Onko se jonkun ”perinteisen avioliiton kannattajalta” pois, jos naapurin Liisa ei menekään naimisiin Penttinsä kanssa? Eikös avoliittokin tosiaan tällä logiikalla vaaranna ”perinteisen avioliiton kannattajien aseman”?

”Toinen kummallinen perustelu on tasa-arvo. Ei naapurin naimisissa olevalla rouvalla edelleenkään olisi oikeutta mennä naimisiin naapurin naimisissa olevan herran kanssa, vaikka kuinka rakastaisivat toisiaan.” Pentti Oinonen (ps)

Täh? Sitten rouva ja herra ottavat avioeron ja menevät toistensa kanssa naimisiin. Eikö Oinonen tunne Suomen nykyistä lainsäädäntöä vai mistä kiikastaa?

”Itse en uskaltaisi murentaa tätä luomakunnan alusta asti hyväksi todettua avioliitto- ja perhekäsitystä, joka hyvin selvästi nousee myös Raamatun sanasta.” Mika Niikko (ps)

Avioliitto lain näkökulmastahan on aina ollut nykyisenlainen… Paitsi, ettei ole. Oras Tynkkynen on käsitellyt asiaa fiksusti eduskunnan täysistunnossa. Sanotaanko muuten siellä Raamatussa, että ihmisen päälle saa ajaa varastetulla autolla tai ihmiseltä saa varastaa käsilaukun herra Niikko?

”Parhaatkaan isät eivät voi muuttua äidiksi. Lainsäädännöllä ei pitäisi luoda tilanteita joissa lapselta viedään oikeus isään tai äitiin.” Peter Östman (kd)

Lapsia ei siis voi huostaanottaa vaikka äiti ja isä piikittäisivät lapsiin huumeita, koska ”lapsella on oikeus isään ja äitiin”? Miksi isän tarvitsisi olla äiti?

”Teuvo Hakkaraisen rinnasta ei tule maitoa vaikka kuinka lypsäisi tai imisi. Missä ovat heteroiden ihmisoikeudet?” Teuvo Hakkarainen (ps)

Kaikilta naisiltakaan ei tule maitoa, sitä varten on äidinmaidonkorvikkeita. Ollaanko heteroilta ottamassa jotakin pois vai?

”En hyväksy sitä, että jotenkin leimataan taantumukselliseksi, vanhanaikaiseksi ääri-ihmiseksi, jos kannattaa sitä, mikä on voimassa oleva lainsäädäntö.” Timo Soini (ps)

Lainsäädäntöä on asiassa kuin asiassa muutettu moneen otteeseen. Timo Soini on minusta vanhanaikainen ja taantumuksellinen. Ääri-ihminen termiä en ehkä itse Soinista käyttäisi. En edelleenkään näe mitään hienoa tai arvostettavaa siinä, että ihminen oikeuttaa syrjiviä mielipiteitään milloin uskonnolla ja milloin arvoilla. Syrjintä ei ole siistiä eikä tee sinusta yksilöllistä tyyppiä. Miksi ylipäänsä ihmiset, joiden elämään laki ei vaikuttaisi mitenkään jaksavat tätä lakimuutosta nupit kaakossa vastustaa? Koska arvot? No tämän lakimuutoksen ei tarvitse vaikuttaa hevon helvettiä sinun henkilökohtaisiin arvoihisi.

Absurdeimman kommentin palkinto menee kuitenkin seuraavalle:

”Pitääkö kaurapuuroa syödä kaikkien, jos vain osa siitä pitää. Pitääkö heitä varten tehdä yhteiskunnan laki.”

Missä vaiheessa kaurapuuron syöminen on kielletty lailla joltakin ihmisryhmältä?

Vielä viimeiseksi: Rakas media, luovu jo sanasta homoliitto.