Peruselämä ja perustaide kunniaan!

Stop the press! Perussuomalaisten kansanedustaja Reijo Tossavainen on verisesti loukkaantunut. Sen lisäksi, että Suomessa näkee kaiken maailman ulkomaaneläviä niin ne uskaltavat vielä pukeutua Härmän miesten kansallispukuun! Tämä pöyristyttävää. Tossavaisen lisäksi ulkomaan elävien invaasiosta Suomessa on ansiokkaasti uutisoinut Kristina Ljungqvist Uuden Suomen blogissaan. Useampi perussuomalainen on vuosien varrella on ollut aivan perustellusti huolissaan siitä, että Suomessa hyväksi todettu ja kouluissakin aikanaan opetettu vanha kunnon neekeri-sana on julistettu jonkinmoiseen pannaan. Kertoillaan, että neekeri sanan kirjoittamisesta netissä saa heti poliisit ja syyttäjät niskaansa. Perussuomalaisten vainoamiseen aletaan median lisäksi nyt vielä käyttää jotakin modernia ”taidehöpinää”. Eikö se musta Mannerheim riittänyt kysyn minä? Kyllä on maailma malliinsa mennyt!

Filppulanveljekset

”Palaan vielä ”True finn” elokuvaan. Siinä Mustafa Hagi on pukeutunut Härmän miesten kansallispukuun. Pidän sitä yhtä sopimattomana kuin sitä, jos perussuomalaiset pukeutuisivat afrikkalaisittain ja lähtisivät sen jälkeen naureskellen Lieksan torille.”

Itse suunnittelin itselleni taannoin vapuksi jonkin sortin perussuomalainen-pukua tarkoituksenani oli kunnioittaa suoraselkäisiä, isänmaan asioita sydämellä ajavia aitoja suomalaisia. Suunnitelma on nyt kuitenkin peruttu, koska tajusin, että suunnattomasti arvostamani perussuomalaiset saattaisivat kokea tämän loukkaavana. Tämä on varsin ymmärrettävää sillä perussuomalaisten herkät järvimaisemaan tottuneet silmät eivät siedä mitä vain. Perussuomalaiset saattaisivat tulkita tämän jopa vihapuheeksi, ja sellaisen perussuomalaisiin kohdistuvan vihapuheen ei tule olla sallittua edes näinä sananvapauden ritarien kulta-aikoina sanon minä. Oikeastaan Härmän miehen kansallispukuun pukeutumista pitäisi alkaa säädellä lailla suomalaisten oikeuksien turvaamikseksi!

Mielestäni suoraselkäinen perusmies Tossavainen syyllistyy kirjoituksessaan vain yhteen virheeseen. Hän arvioi Mustafa Hagin puheiden siitä, että perussuomalaiset on antanut luvan unohtaa Suomen lakipykälät tasavertaisuudesta ja syrjinnästä loukkaavan puolta miljoonaa suomalaista. Vaikka laskentoni on aina ollut hieman heikko arvelisin, että meiltä löytyy paljon myös kaappiperussuomalaisia. Itse arvioisin meillä todellisuudessa olevan noin 5 457 429 perussuomalaista/perussuomalaisten kannattajaa. Juuri tämän perussuomalaisten vainoamisen vuoksi moni ei uskalla lainkaan tunnustautua julkisesti perussuomalaiseksi. Miten tällaista voi tapahtua Suomessa kysyn minä?

Useampaan kertaan on perusakatemian toimesta tehty monia kansalaistutkimuksia, jotka todistavat, että lehdistö syyllistyy jatkuvasti törkeään perussuomalaisten, ja tätä kautta suomalaisuuden vainoamiseen ja mustamaalaamiseen. Ensinnäkään tämä Lieksan kielteinen päätös alaikäisten syyrialaisten kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta ei ollut tietenkään perussuomalaisten ansiota, vaikka he ansiokkaasti asiaa vastustivatkin. Jotta nyt kerralla teemme tämän asian selväksi niin ansiomitali kuuluu ojentaa demareille. Tehdään nyt kerralla selväksi myös se, että ne kikkelikuvat eivät olleet Hakkaraisen. On se nyt helvetti, kun ei Suomessa enää ymmärretä pientä känniläppää? Suomalaisten känniläppiä ei saa polttaa monikulttuurisuuden roviolla sanon minä!

Marsalkkatumma

Kyllä suomalainen marsalkka on vaalea sanon minä!

Perussuomalaisia vainoaviksi median tahoiksi nimettäköön Helsingin Sanomat, Yle, Iltapulut ja no oikeastaan kaikki muut paitsi perussuomalaisten omat nettisivut. Ei toki sovi kokonaan unohtaa rohkeiden ja suoraselkäisten perussuomalaisten edustajien kirjoituksia Uuden Suomen blogipalvelussa. On tärkeää paljastaa mukasuvaitsevaisten ja ulkomaanelävien todellinen agenda: He eivät hyväksy perussuomalaisuutta. He ovat itse rasisteja! Kuinka monta kertaa se pitää oikein sanoa, että perussuomalaiset edustaa vain täysin tervettä, loogista ja hyvin perusteltua maahanmuuttokritiikkiä, ei missään määrin rasismia? Perussuomalaiset haluaa vain pitää suomalaisuuden voimissaan näin monikulttuurisuuden tunkiessa savupiipuistakin sisään.

Perustaide, perustyö, peruselämä ja perusitseilmaisu kunniaan! Reijo Tossavainen presidentiksi, ja Teuvo Hakkarainen pääministeriksi, niin saadaan Suomen asiat kuntoon sanon minä! *sarc*

 

Kenen lauluja laulat?

Vihreiden europarlamentaarikko Tarja Cronberg otti kantaa Suomen ruoan korkeaan hintatasoon. Päivittäistavarakauppa ry kiiruhti tietenkin hetimiten ilmaisemaan mielipiteensä koskien Cronbergin kommentointia ruoan korkeasta hinnasta Suomessa. Cronberg oli sitä mieltä, että yksi ongelma on se, että Suomessa päivittäistavarakauppa on keskittynyt pääosin kahden toimijan, S- ja K-ryhmän haltuun. Tämä puolestaan aiheuttaa sen, että tuottajat ovat aikalailla näiden kahden toimijan sanelemien ehtojen varassa. Ruoan hinnasta on kohuttu Suomessa moneen otteeseen, mutta uusin kohu sai alkunsa siitä, kun paikallinen osuuskauppa vaati leipuri Satu Anttilalta 15 ooo euron markkinointimaksua, jotta se suostuisi pitämään tuottajan tuotteet kauppojensa hyllyillä. Perussuomalaisten kansanedustaja Reijo Tossavainen kirjoitti markkinointimaksu asiasta blogikirjoituksen Uuden Suomen blogipalveluun.

”Yllättäen” Päivittäistavarakauppa ry kiiruhti vakuuttamaan, että kaupan keskittyminen kahdelle toimijalle ei ole ongelma vaan verot nostavat Suomessa ruoan hinnan korkeaksi. Tässä vaiheessa voisimme toki kysyä miten esimerkiksi Lidl pystyy pitämään hinnat edullisempina? Tuskin hekään tappiolla myyvät. Kannattaa myös muistaa, että Päivittäistavarakauppa ry on esimerkiksi tilannut Ernst & Young Oy:ltä tämän niin sanotun nollatutkimuksen, jossa todettiin, että Suomessahan ruoka on oikeasti Euroopan mittapuulla halpaa. Päivittäistavarakauppa ry ei ole todellakaan mikään riippumaton taho, eikä ole vaikea arvata kenen pussiin tämä ry pelaa. Toki he kommentoida saavat ihan miten heitä huvittaa, mutta heidänkin kommentteihinsa (toki kuten mihin tahansa) kannattaa suhtautua kriittisesti. Senhän nyt jokainen tiesi, että kaupan keskittämistähän Päivittäistavarakauppa ry ei tule näkemään ongelmana.

Taloustoimittaja Seppo Konttinen on julkaissut kirjan Suomalainen ruokalasku. En ole vielä kirjaa käsiini saanut, mutta Taloussanomat julkaisi erittäin asiallisen tiivistelmän siitä, miksi ruoka Konttisen mielestä on Suomessa näin kallista?

”5. Kun kannattavia kauppapaikkoja ei ole saatavilla, ei tule myöskään kilpailua. Sen sijaan ABC-ketjulla ei Konttisen mielestä ollut vaikeuksia laajentua.”

Puhumme aina Suomessa siitä, miten meillä ei ole korruptiota, mutta miten sitten pitäisi kutsua esimerkiksi toimintaa, jossa pienellä toimijalla ei ole käytännössä edes mahdollisuutta saada hyvää kauppapaikkaa? Kuluttajan alkaa olla jo vaikea vaikuttaa esimerkiksi tien päällä siihen, missä tankkaa. Monessa paikassa ainoa vastaantuleva asema on ABC. Olisiko tähän toimintaan nyt korkea aika herätä? Kuten Cronberg mainitsi myös poliitikoilla on tässä paljon päätäntävaltaa, koska moni poliitikko istuu S- ja K-ryhmän luottamustoimissa.

Kuten on jo moneen otteeseen todettu bonusjärjestelmien ylläpito maksaa rahaa. Kannattaako asioida Lidlissä, jossa hinnat ovat suoraan edullisemmat vai kannattaako keskittyä keräämään bonuksia? Lainataan tähän pieni pätkä Wikipediasta:

”Kartelli on talouselämässä yritysten yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on keskinäistä kilpailua rajoittamalla saavuttaa monopoli tai siihen verrattava asema markkinoilla. Kartellin jäsenet pyrkivät jäädyttämään hintatason, rajoittamaan hyödykkeen tarjontaa ja tukahduttamaan kilpailua sopimalla keskenään hyödykkeiden toimittamisesta ja hintatasosta. Kartelli on epätäydellistä kilpailua, monopolien tavoin ne aiheuttavat kuluttajille tappiota.”

Esimerkiksi minä tienasin osa-aikaisena myyjänä huomattavasti vähemmän kuin poliitikot tienaavat vuodessa luottamustehtävien hoidosta S-ryhmässä. Voidaan myös kysyä kuinka arveluttavaa todella on se, että poliitikot istuvat päivittäistavarakaupan hallitsijan luottamuselimissä? Pitäisikö poliittisissa luottamustehtävissä olevat rajata ulkopuolelle Osuuskauppojen vaaleissa?

Turun osuuskaupasta ehdittiinkin jo kommentoida, että markkinointirahojen periminen on tasapuolisuutta, vaikka markkinointirahan periminen ei suoranaisesti velvoita kauppaa tekemään minkäänlaista markkinointia. Kuulemma markkinointiraha on vain osa lopullista hankintahintaa. Vakiintunut käytäntö on aina toimiva selitys, ja tällöin toki asiassa ei voi olla mitään ongelmaa, koska ”ainahan näin on tehty”.

”Elintarvikkeiden hintojen viimeaikainen nousu taas liittyy Laurénin mukaan etenkin veronkorotuksiin ja maailmanmarkkinahintojen nousuun.

Laurén viittaa Päivittäistavarakauppa ry:n tilastoihin,  joiden mukaan yli 40 prosenttia ruoan hinnasta Suomessa koostuu erilaisista veroista.

PTY muistuttaa, ettei ketjujen saama kate tarkoita liikevoittoa, vaan sillä maksetaan esimerkiksi henkilöstön palkat ja myymälätilojen vuokrat.”

Päivittäistavarakauppa ry:hän se siellä jälleen kummittelee… Totta kai katteesta maksetaan kulut, mutta voitottakaan ei jäädä. Vuonna 2010 Turun Osuuskaupan liikevoitto oli Wikipedian mukaan vuonna 2010 6,4 miljoonaa euroa, ja Helsingin Osuuskauppa Elannon liikevoitto vuonna 2012 oli 21,9 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 koko S-ryhmän liikevaihto kasvoi 12 037 miljonaan euroon, mutta liikevoitto laski jättäen kuitenkin 212 miljoonaa euroa liikevoittoa jäljelle.

”Toimialat ovat päivittäistavarakauppa, käyttötavarakauppa, polttonestekauppa, matkailu- ja ravitsemiskauppa (Sokotel Oy), autokauppa sekä maatalouskauppa. Lisäksi S-ryhmään kuuluvat hankinnan ja logistiikan organisaatiot Inex Partners Oy, Meira Nova Oy ja North European Oil Trade Oy. S-ryhmän omistukseen vuonna 2005 siirtynyt Suomen Spar on lopettanut toimintansa. Asiakkailleen myöntämänsä S-Bonusjärjestelmän osalta ryhmä toimii yhteistyössä useiden siihen kuulumattomien yritysten kanssa. Kehittääkseen rahoituspalvelujaan SOK perusti säästökassojen toiminnan jatkajaksi S-Pankin.”

”Kesko Oyj tytäryhtiöineen ja itsenäiset K-kauppiaat muodostavat yhdessä K-ryhmän. Tällä ryhmällä oli toiseksi suurin markkinaosuus (34,7 %) Suomen päivittäistavarakaupassa vuonna 2012. Ensimmäisellä sijalla oli S-ryhmä 45,6 %:n markkinaosuudella.”

Kesko Oyj:n liikevaihto oli vuonna 2013 9 315 miljoonaa euroa ja liikevoitoksi jäi 248 miljoonaa euroa. S-ryhmän markkinaosuus päivittäistavarakaupassa vuonna 2008 oli 42,4 prosenttia ja K-ryhmän osuus oli 33,7 prosenttia.