Kiusaaminen ei ole kansalaisoikeus

Vammautunut liikuntakykynsä menettänyt ihminen kertoo siitä, miten korujen tekeminen auttaa häntä mielenterveyden hoidossa. Äkkiseltään ajattelisi, että kenellekään ei olisi tällaisesta jutusta negatiivista sanottavaa. Kommenttiosio todistaa kuitenkin toisin.

Erja1

Erja2

Erja3

Mikä olisikaan kommentoijien oma reaktio, jos he olisivat pudonneet kuudennesta kerroksesta ja vammautuneet vaikeasti ja pysyvästi? Kenelle tulee mieleen kirjoittaa moisia törkykomentteja itsemurhaa harkinneelle ihmiselle? Mutta hei onhan ihmisiltähän oikeus sanoa ja kirjoittaa ihan kaikki mitä sylki suuhun tuo, eikä vastaan saa sanoa, koska ”sananvapaus”. Miten niinkin tärkeä arvo kuin sananvapaus onkin oikein saatu valjastettua tällaiseen käyttöön? Kiusaaminen ei todellakaan ole mikään kansalaisoikeus, vaikka nykyään monet tuntuvat näin ajattelevankin. Kiusaamisella ei ole myöskään mitään tekemistä sananvapauden kanssa, vaikka näinkin tuntuvat monet ajattelevan.

Vaikeasti vammautuneen Erja Mattlinin pilkkaaminen ei ole lajissaan ainoa tapaus, mutta on yksi hyvä esimerkki siitä, mihin keskustelukulttuuri on kehittynyt. Niin 11-vuotiasta kohtaamastaan rasismista kertonutta Valtteria kuin turvapaikanhakijan avustajakseen ottanutta Linneaa on pilkattu mitä ala-arvoisimmilla tavoilla. Perussuomalaisten Terhi Kiemunki puolestaan pilkkasi virpovia muslimilapsia Facebookissa.

Vastenmielisintä ilmiössä se, että usein kiusaajat tekevätkin itsestään uhrin, kun heidän toimiaan ei vain hiljaisesti hyväksytä. Näin toimi myös Terhi Kiemunki.

TerhiKiemunkivirpominen

Ei Kiemunki, sinä et ole uhri. Sinä et ole kiusattu. Sinä olet lasten kiusaaja. Hävetä saisit, jos vain osaisit. Sinä olet manipuloiva kiusaaja, joka raukkamaisesti itkee ja uhriutuu kun kiusaamiseesi puututaan.

Miten on mennyt Timo Soini noin niinku omasta mielestä? Kyllä näen, että sinä rasismiin, syrjintään ja törkykielenkäyttöön lepsusti suhtautuvana ja jopa näitä epäsuorasti puoltavana ulkoministerinämme ja hallituspuolueen pomona olet aika isossa vastuussa tästä hommasta. Sinä olet populismisi takia antanut tilaa mölinälle ja laukonut muun muassa seuraavaa

”Sinun mielipiteesi ei voi olla väärä, koska se on sinun mielipiteesi.”

Vaikka vatuloisit kuinka ei totuus muutu ja totuus on, että sinä olet antanut puolueessasi ja politiikassa kasvutilaa tällaiselle paskalle. Aina löytyy ääliöitä, mutta toinen kysymys onkin pitääkö näille ääliöille tieten tahtoen antaa tilaa lietsoa muita mukaan? Jotkut vain ikävä kyllä ajattelevat, että ”tuokin tekee mitä vain, niin minäkin voin”. Rukoilepa arvoisa ulkoministerimme vaikka seuraavaksi rukousaamiaisella itsellesi selkärankaa, jotta sinussa olisi miestä toimimaan oikein.

Suomi 2016 ja näin meillä keskustellaan 11-vuotiaasta lapsesta.

Valtteri

Sananvapautta huudetaan, mutta mitä tapahtuu, jos sanot rasistisia mielipiteitä esittänyttä rasistiksi? Silloin kipitetään poliisilaitokselle itkemään. 

”- Lähden hakemaan ennakkotapausta rasistikorttien tuhoamiseksi, sillä pelistä on tullut liian julmaa.

Hänen mielestään yhteiskunnallisen keskustelun käymisestä on tullut raskasta, koska maahanmuuttokriittiset ihmiset yritetään vaientaa rinnastamalla heidät rasismin ajattelumaailmaan.”

Ahaa, että on pelistä tullut julmaa. Oksettavalla kaksinaismoralistisella jeesustelulla ei todellakaan ole rajoja. Tekisi mieli vähän kirjoittaa rumasti, mutta sen sijaan lainaan tähän Sakari Timosen bloggausta sananvapaudesta ja uhriutumisesta.

”Monet perussuomalaiset poliitikot ovat tuoneet politiikkaan suhteellisen sananvapauden ja sen puolesta uhriutumisen. He itse saavat sanoa musliminaisia jätesäkeiksi, turvapaikanhakijamiehiä raiskaajiksi ja laillista menoa ja ihmistapoja vaativia suvakkihuoriksi. Se on heidän käsityksensä sananvapaudesta. Kun heitä itseään sanoo rasistiksi, niin sananvapaus loppuu siihen paikkaan. Nyt on loukattu kunniaa ja estetty sananvapautta. Poliisin ja oikeuslaitoksen on heti tultava apuun turvaamaan oma sananvapaus ja rajoittamaan sitä muilta.

Tynkkynen itse on käyttänyt omaa sananvapauttaan tehokkaasti. Viime kesänä hän seurasi kaupungilla ”säkkiin puettua naista”, valokuvasi häntä ja julkaisi kuvat ivallisesti kommentoiden. Hän on osallistunut puhujana rasistisiin mielenosoituksiin. Kun Soldiers of Odin aloitti katupartioinnin, oli Tynkkynen ensimmäisenä ylistämässä toimintaa Tanskan yleisradiota myöten.”

Muutettaneen siis Soinin lausuntoa hänen alamaistensa ajatusmaailmaan sopivammaksi: Mielipide ei voi olla väärä paitsi siinä tapauksessa kun se on esimerkiksi suvakkihuoran, muslimin, ateistin, ei-valkoisen, ei-heteron, ei-cis-sukupuolisen, ei-kristityn, vääränvärisen tai vääräuskoisen lapsen, vääränlaisen avustajan ottaneen vanhuksen, väärinpukeutuvan tai ei-lihaa syövän mielipide. Toki syytä olisi erottaa myös faktat ja mielipiteet toisistaan, mutta sehän nyt menisi aivan liian monimutkaiseksi…

 

Mitä teemme päättäjällä, joka ei uskalla päättää?

Perussuomalaisten Arja Juvonen jäi pois lakivaliokunnan tasa-arvoista avioliittolakia käsittelevästä äänestyksestä keskiviikkona. Juvosen poissaoloa ihmeteltiin, koska Juvonen on aikaisemmin profiloitunut lakialoitteen kannattajaksi. Nyt Juvosen korvaajana äänesti perussuomalaisten Mika Niikko, jonka kantaa ei varmasti edes enää tarvitse mainita. Media yritti tavoitella Juvosta kertomaan poissaolonsa syistä, ja Juvonen onkin käsitellyt asiaa blogissaan.

 ”Omaa poissaoloani äänestyksestä on kyselty. Lakivaliokuntaan viedään puolueen linja ja kanta. Perussuomalaisen puolueen kanta tasaarvoiseen avioliittoon on kielteinen. Koska kanta on erilainen kuin omani, en kyennyt viemään sitä lakivaliokuntaan.

Juuri tämän vuoksi paikalla oli varamies, joka osallistui äänestykseen ja vei valiokuntaan puolueen kannan koska itse en tähän kyennyt.”

Ensimmäisenä mieleeni nousi kysymys, että missä on määrätty, että edustajan on vietävä lakivaliokuntaan puolueensa kanta? Kokoomuksen linja tasa-arvoiseen avioliittolakiin on ollut myönteinen, mutta lakivaliokunnassa suurin osa kokoomuslaisista äänesti aloitetta vastaan. Kokoomuksessa annettiin edustajille tilaa äänestää omantuntonsa mukaan. Perussuomalaisissa sen sijaan Soinin ukaasit näyttävät hallitsevan kaikkia.

Toinen kysymys on se, että mitä me teemme kansanedustajalla, joka ei uskalla äänestää oman mielipiteensä mukaisesti kun tosipaikka tulee? Moni äänestäjä katsoo tarkasti myös ehdokkaan kantoja, ja toivoisi varmasti ehdokkaan toimivan sen mukaan, mitä kantoja ehdokas on ilmoittanut edustavansa. Mielestäni on jokseenkin omituista vetäytyä siitä tilanteessa, kun sillä omalla kannalla olisi oikeasti merkitystä. Tällöin sitä voi käytännössä puhua täysin eri tavoin kuin miten toimii. Tällöin äänestäjä ei voi tietää kuinka vakaumuksella ehdokas oikeasti tulee asioita ajamaan. Onko tällainen kovin rehellistä äänestäjiä kohtaan? Minulle jäi avoimeksi, miten Juvonen sitten siellä suuressa salissa asiasta äänestää?

”Oma kantani tasaarvoiseen avioliittolakiin on selkeä ja toivon, että ihmiset voivat ymmärtää toistensa erilaiset mielipiteet asiaan. Toivon myös, että kun asiaa käsitellään suuressa salissa, niin jokainen kansanedustaja voi ja rohkenee äänestää omantuntonsa mukaisesti.”

Miten Juvonen tosiaan itse sitten toimii, jos perussuomalaisissa valitsee näin kova puoluekuri? Voiko hän äänestää puolueensa kantaa vastaan? Uskaltaako hän äänestää puolueensa kantaa vastaan? Toki aina äänestyksen voi jättää välistä, jolloin pääsee pälkähästä…

Melkeinpä sanoisin, että itseäni ärsyttää näitä konservatiiveja enemmän ihminen, joka ei tositilanteessa uskalla äänestää oman mielipiteensä mukaan. Mikä olisi ollut pahinta mitä olisi tapahtunut, jos Juvonen olisi äänestänyt oman kantansa mukaan? Soini olisi saanut itkupotkuraivarit? Eihän tässä voi siltäkään välttyä, että mieleen nousee kysymys siitä kannattaako Juvonen ihan tosissaan tätä lakialoitetta?

Koomista on, että Juvonen itse toi ilmi, miksi jäi äänestyksestä pois. Oras Tynkkynen sitten kehtasi ottaa asiaan kantaa, ja siitähän Juvonen ei tykännyt. Alkoi surkuttelu Facebookissa.

”Olen pitänyt Oras Tynkkystä fiksuna, mutta nyt kyllä pisteet laski ja pahasti. Tynkkysen lausunnot kolahtavat hänen omaan nilkkaansa. Kannataisi olla hiljaa, eikä jatkaa tuota jossittelua ja veikkailua. Huh, huh.”

Jossittelua ja veikkailua? Ei kai siinä veikkailla tai jossitella tarvitse, kun Juvonen itse kertoi, miten asia on? Tynkkynen perusti näkemyksensä Juvosen itse kertomiin asiohin. Omasta mielestäni Juvosen toimintamalli on ollut hyvin merkillinen, joten mielestäni ihan syystä Tynkkynen asiaa kummasteli. Kukakohan se tässä on jossittelija, jos ei uskalla edes äänestyksessä ääntään antaa?

”Tynkkynen muistuttaa, että Juvonen kertoi ennen eduskuntavaaleja kannattavansa tasa-arvoista avioliittolakia.

– Tämä on demokratian kannalta surullinen tilanne. Surullista erityisesti kaikkien niiden äänestäjien kannalta, jotka ovat Arja Juvosta äänestäessään luulleet saaneensa eduskuntaan tasa-arvojen kannattajan.”

On jokseenkin erikoista, että Soini puhuu kansasta totuuden äänitorvena, mutta mitäpä jos edustajan äänestäjät kannattavat lakialoitetta? Voiko näiden kansalaisten tahdon yli kävellä? Eikö edustaja edes teoriassa saa kuunnella omia äänestäjiään? Kyllä kansa tietää, paitsi silloin kun se on väärässä. Soinin logiikan mukaan ilmeisesti perussuomalaisen äänestäjä ei voi kannattaa tasa-arvoa. Itse ainakin tunnen ihmisiä, jotka ovat äänestäneet perussuomalaisia, mutta kannattavat myös tasa-arvoista avioliittolakia. Soini nyt tosin ei ole koskaan ollut mielipiteissään kovin johdonmukainen.

”Tynkkynen pitää koko episodia outona.

– Tämä on tosi erikoinen näytelmä.”

Amen! Omituista ja halpamaista pelleilyä äänestäjien kustannuksella. Kun yrittää tällä tavoin julkisesti miellyttää kaikkia, pyllistää lopulta kaikille mukaan lukien omalle uskottavuudelleen.

Tasa-arvon kauhistus

Tasa-arvoinen avioliittolaki on jälleen ajankohtainen asia. Jälleen eteemme levittäytyy mitä mahtavin paraati järjen riemuvoittoja alkaen siitä miten tasa-arvoinen avioliittolaki kyseenalaistaa tasa-arvon käsitteen aina siihen, miten kristittyjä loukataan, kun tällaista haureutta yritetään ajaa läpi. James Hirvisaari ei ole ole yksin näkemyksensä kanssa, että kyseessä ei ole tasa-arvoasia laisinkaan. Ei saa syrjiä paitsi, että seksuaalivähemmistöjä saa syrjiä, jos heistä ei pidä.

Sitten tulee kuulemma moniavioisuus, eläinten kanssa naimisiin meneminen ja lapsimorsiamet; ja kohta Hirvisaaret, Saarakkalat ja Pakkaset pakkohomoutetaan!

Facebookissa esille on nostettu Uuden Suomen blogikirjoitus vuodesta 2011, jossa aikuinen mies kirjoittaa rakastuneensa veljeensä. Homoaspektin vuoksi tämä kirjoitus on nyt lähtenyt kovaan jakoon, ja johtopäätöksenä joillakin tuntuu olevan, että seuraavaksi kaikki naivat siskojaan ja veljiään, koska ”avioliittolaki”. Näitäkin tapauksia, joissa rakastutaan omaan siskoon tai veljeen on aina ollut. Jos järjellä ajatellaan niin tällainen suhdehan on homoseksuaalisena turvallisempi, koska homopari ei voi saada lapsia keskenään, eikä riskiä sisäsiittoisuudesta ja sen tuomista haitoista täten ole. Rakastumisella omaan siskoon tai veljeen ei tosin ole mitään tekemistä avioliittolakiuudistuksen kanssa, koska suurin osa ihmisistä ei rakastu siskoonsa tai veljeensä oli seksuaalinen suuntautuminen sitten mikä tahansa.

Kaikkea yritetään keksiä, että saataisiin itselleen oikeus olla toisia parempi. Hurjimpien näkemysten mukaan marginaaliset sisko-veli-, veli-veli- ja sisko-sisko-suhteet ovat vain alkua laajemmalle insestiaallolle. En tiedä pitäisikö tämä nyt sitten tulkita niin, että kirjoittajalla on jotakin tuntemuksia sisartaan tai veljeään kohtaan…

Aiheesta toki innolla bloganneet muun muassa Vesa-Matti Saarakkala ja James Hirvisaari.

”Henkilökohtaisesti vastustan lakia parista syystä. Ensiksikin on väärin puhua ”tasa-arvoisesta” avioliittolaista. Ei tämä ole tasa-arvokysymys vaan arvokysymys. Mielestäni vakiintuneita käsitteitä ei pidä sekoittaa eikä muuttaa, sillä avioliitto tarkoittaa jo sanakirjankin mukaan miehen ja naisen välistä liittoa. Mielestäni lakialoitteen kannattajat eivät ymmärrä, kuinka vakavasta instituution loukkauksesta on kysymys, nimittäin niitä kohtaan joille avioliitto on miehen ja naisen välinen. Kutsuttakoon seksuaalivähemmistöjen liittoa vaikkapa pariliitoksi.

Toinen asia on adoptiokysymys. En hyväksy samaa sukupuolta olevien ulkoista adoptiota, sillä minusta lapsi pitää ensisijaisesti sijoittaa perheeseen, jossa lapsi saa isän ja äidin. Törkeää ja anteeksiantamatonta on se, että adoptiolaki täysin tahallisesti valmisteltiin homoliittoja silmällä pitäen. Minä yksin pidin siitä silloin meteliä mutta sanomani kaikui kuuroille korville.

Näkemykseni ei ole syrjintää. Ei Suomessa ketään saa syrjiä. Ei myöskään kristillistä tai muuta uskonnollista arvopohjaa edustavia aviopareja eikä orpolapsia.”

-James Hirvisaari

Miksi samaa sukupuolta olevien liittoa tulisi kutsua eri nimellä? Miksi avioliitto-termi on käytössä myös maissa, joissa niin sanottu valtionuskonto ei ole kristinusko? Miksi ateisti saa mennä avioliittoon, mutta homo ei? Mitä avioliitto-termin pyhyydestä huolissaan olevat kristityt ajattelivat tehdä näille asioille? Eräs Facebook-kaveri heitti hyvän kommentin liittyen tähän mussutukseen oikeudesta isään ja äitiin. Jos kerran lapsella on oikeus isään ja äitiin niin tällä logiikalla kuollut vanhempi pitää pystyä herättämään henkiin, koska ”lapsella on oikeus isään ja äitiin”.

”Arvokysymys” määrittely kertoo hyvin sen mistä on kysymys. Naisen ja miehen suhde mielletään arvoksi, ehkä jopa itseisarvoksi. Samaa sukupuolta olevien suhde sen sijaan on automaattisesti jotekin vähemmän arvossaan. Se ei voi olla arvo, eikä täten hyvä asia. Näkemys on, että oma parisuhdemuoto on selkeästi se hyvä perusarvo ja lähtökohta huolimatta siitä, että homo- ja biseksuaalisuutta on aina ollut. ”Minun arvoni ovat hyviä ja muiden arvot eivät ole edes arvoja lainkaan”-linja on kerrassaan surullinen. Kukaan ei edelleenkään ole estämässä Hirvisaarta, Saarakkalaa, Oinosta, Hakkaraista tai ketään muutakaan elämästä omien arvojensa mukaan jatkossakaan.

”Vai voiko todella olla niin, että mikäli kunnalliseen luottamuselimeen olisi valittavana kaksi henkilöä, nähtäisiin välttämättömänä, että toisen valitun olisi oltava mies ja toisen nainen, mutta että lasten kasvattaminen annettaisiin esimerkiksi kahden miehen vastuulle? Minusta tässä ei ole mitään logiikkaa.”

”Tämän kansalaisaloitteen taustalla oleva sukupuolineutraali ja seksuaalineutraali ihmiskäsitys ja maailmankuva ovat loppuun asti mietittyinä utopiaa. Luonnonlait tulevat vastaan.”

-Vesa-Matti Saarakkala

Omasta mielestäni sukupuolikiintiöt eivät ole tasa-arvoa, eivätkä ne istu mielestäni koko tasa-arvon käsitteeseen lainkaan. Luonto on myös aina yhtä järjenköyhä argumentti. Vai onko luonnossa kenties lakeja, jotka säätelevät, että naaras kauriit menevät tuolle puolelle jokea ja urokset tuolle toiselle puolelle? Luonnossa on homoseksuaalisuutta ja sukupuolenvaihdoksia.

On todella absurdia seurata keskustelua, jossa toinen osapuoli näkee tasa-arvoiset oikeudet loukkauksena omia oikeuksiaan kohtaan. Nettikeskusteluissa homoseksuaaleja on jo odotetustikin haukuttu elukoiksi ja siveettömiksi. On ihan tosissaan ihmetelty sitä, että eikö seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla ole mitään häpyä, kun he eivät tajua olla loukkaamatta kristittyjä ja perinteisiä arvoja kannattavia? Ajattelevatko nämä vastustajat koskaan kuinka syrjiviä ja loukkaavia tekstejä he itse kirjoittavat? Ajattelevatko he koskaan, miten loukkaavaa on verrata seksuaalivähemmistöön kuuluvaa pedofiiliin tai zoofiiliin?

Yksi käsittämättömimmistä aivopieruista on myös se, että ”voihan lesbonainen mennä naimisiin miehen kanssa, ja homomies naimisiin naisen kanssa”. Onhan heillä siis tasa-arvoiset oikeudet! Onhan kaikilla tasavertainen oikeus kävellä portaatkin, silti toiset ovat liikuntaesteisiä ja tarvitsevat sen luiskan tai hissin…

Aino Frilander oli koonnut hyvin näitä eduskuntatason ripuleita asiasta. 

Milloin on myös pohdittu sitä, että eihän kansan todellista mielipidettä tiedetä. Ehkä kuitekin jotakin johtopäätöksiä voidaan tehdä siitä, että lakialoite tasa-arvoisesta avioliittolaista keräsi 166 851 nimeä, ja adressi lakiesitystä vastaan on kerännyt 43 868 nimeä. Kansalaisaloitteen nimien keräysaika on puoli vuotta. Vasta-adressi on päivätty 9. joulukuuta 2012, ja se on edelleen avoinna. Lienee tarpeetonta edes mainita, että kansalaisaloite-palvelussa henkilöllisyyden varmennus on hieman toista luokkaa kuin adressit.comissa. 

Surullisinta on kuitenkin huomata se, että ”homosaation ja homotuksen vastustaminen” nähdään näiden ihmisten omasta toimesta yksilöllisenä ja persoonallisena. Syrjintä ja toisten arvottaminen itseä alemmaksi nähdään hienona. Mielletään vastustavansa ryhmäpainetta, kun ”ei mennä mukaan homosaatioon”. Halutaan laittaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt takaisin kaappiin, koska heidät koetaan epämiellyttäviksi ja ahdistaviksi. Pelätään oman identiteetin menettämistä, jos toisten identiteetistä tulee yhteiskunnallisesti yhtä arvokas kuin siitä omasta identiteetistä. Tasa-arvon pelko kertoo lähinnä omasta heikosta identiteetistä.

Homothan ne vain kuulemma ovat kieroutuneita halutessaan naimisiin. Paljon on myös esitetty kysymystä, mitä ne oikein seuraavaksi kehtaavat vaatia? Kuulemma rekisteröidyn parisuhteen tulisi riittää. Kuten tällaiseen keskusteluun Facebookissa totesinkin, onhan se kamalaa, että mustat ihmisetkin aikoinaan kehtasivat vaatia oikeutta istua samalla penkillä. Saivathan ne jo penkit, eikä sekään perkele riittänyt! Miettivätkö nämä ihmiset koskaan, miltä heistä tuntuisi, jos heidän omia oikeuksiaan rajoitettaisiin tällä tavalla? Mitä jos heterolle sanottaisiin, että olet hieman yksinkertainen, et sinä mihinkään naimisiin pääse? Meteli tulisi ja kova.

Törmäsinpä jopa keskusteluun, missä mietittiin mikä tulee sitten homoparin ja heidän lapsensa sukunimeksi? Mekin mieheni kanssa täytyimme maistraatissa sellaisen lomakkeen, jossa kysyttiin tulevat nimet. Se pitääkö erilliset nimet, yhdistääkö nimet vai ottaako yhden nimen on jokaisen parin oma asia kuten sekin mikä annetaan lapsen sukunimeksi. Kirjoittaja, joka pohti tätä pohti myös, että virastothan ruuhkautuvat ja tulee eroja ja perintöriitoja. Heteropareilla ei tunnetusti ole eroja ja perintöriitoja, ja rekisteröidystä parisuhteesta ei koskaan erota. Yhtenäisen lainsäädännön tavoitteenahan on nimenomaan selkiyttää asioita. Tämän kaverin mielestä kuulemma lainsäädäntöä tulee enemmän kun lainsäädäntöä yhteinäistetään… En myöskään ymmärtänyt sitä, miten virastojen työmäärään vaikuttaa se onko eroavan parin liitto nimellä avioliitto vai rekisteröity parisuhde? Toisaalta voiko ajatusta, jossa ei ole mitään järkeä edes ymmärtää? Onpahan sitä jo nähty argumenttia avioliiton suosio heteroiden keskuudessa on kuitenkin laskenut, joten miksi homojen pitäisi saada mennä naimisiin? Mielestäni tämä ei kyllä liity mitenkään tähän kyseiseen asiaan.

”Olen arvokonservatiivi häpeilemättä. Avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto.” Timo Soini (ps)¨

Arvokonservatiivi ei varmaan sitten hyväksy tällaisen ”vajaan” mielenterveyspotilaan avioliittoakaan…

”Aloite on ristiriidassa sen biologisen tosiasian kanssa että avioliitto on instituutio jonka tarkoitus on lisääntyminen.” Peter Östman (kd)

Ai jaa. Me emme ole kyllä hetimmiten mieheni kanssa ole lisääntymässä ja olemme naimisissa.  Ilmeisesti avioliitto ei myöskään kuulu niille, jotka eivät voi saada lapsia.

”Nyt syrjityiksi ovat vaarassa joutua perinteisen avioliiton kannattajat.” James Hirvisaari (m)

Kertoisiko arvoisa E-K miten? Onko se jonkun ”perinteisen avioliiton kannattajalta” pois, jos naapurin Liisa ei menekään naimisiin Penttinsä kanssa? Eikös avoliittokin tosiaan tällä logiikalla vaaranna ”perinteisen avioliiton kannattajien aseman”?

”Toinen kummallinen perustelu on tasa-arvo. Ei naapurin naimisissa olevalla rouvalla edelleenkään olisi oikeutta mennä naimisiin naapurin naimisissa olevan herran kanssa, vaikka kuinka rakastaisivat toisiaan.” Pentti Oinonen (ps)

Täh? Sitten rouva ja herra ottavat avioeron ja menevät toistensa kanssa naimisiin. Eikö Oinonen tunne Suomen nykyistä lainsäädäntöä vai mistä kiikastaa?

”Itse en uskaltaisi murentaa tätä luomakunnan alusta asti hyväksi todettua avioliitto- ja perhekäsitystä, joka hyvin selvästi nousee myös Raamatun sanasta.” Mika Niikko (ps)

Avioliitto lain näkökulmastahan on aina ollut nykyisenlainen… Paitsi, ettei ole. Oras Tynkkynen on käsitellyt asiaa fiksusti eduskunnan täysistunnossa. Sanotaanko muuten siellä Raamatussa, että ihmisen päälle saa ajaa varastetulla autolla tai ihmiseltä saa varastaa käsilaukun herra Niikko?

”Parhaatkaan isät eivät voi muuttua äidiksi. Lainsäädännöllä ei pitäisi luoda tilanteita joissa lapselta viedään oikeus isään tai äitiin.” Peter Östman (kd)

Lapsia ei siis voi huostaanottaa vaikka äiti ja isä piikittäisivät lapsiin huumeita, koska ”lapsella on oikeus isään ja äitiin”? Miksi isän tarvitsisi olla äiti?

”Teuvo Hakkaraisen rinnasta ei tule maitoa vaikka kuinka lypsäisi tai imisi. Missä ovat heteroiden ihmisoikeudet?” Teuvo Hakkarainen (ps)

Kaikilta naisiltakaan ei tule maitoa, sitä varten on äidinmaidonkorvikkeita. Ollaanko heteroilta ottamassa jotakin pois vai?

”En hyväksy sitä, että jotenkin leimataan taantumukselliseksi, vanhanaikaiseksi ääri-ihmiseksi, jos kannattaa sitä, mikä on voimassa oleva lainsäädäntö.” Timo Soini (ps)

Lainsäädäntöä on asiassa kuin asiassa muutettu moneen otteeseen. Timo Soini on minusta vanhanaikainen ja taantumuksellinen. Ääri-ihminen termiä en ehkä itse Soinista käyttäisi. En edelleenkään näe mitään hienoa tai arvostettavaa siinä, että ihminen oikeuttaa syrjiviä mielipiteitään milloin uskonnolla ja milloin arvoilla. Syrjintä ei ole siistiä eikä tee sinusta yksilöllistä tyyppiä. Miksi ylipäänsä ihmiset, joiden elämään laki ei vaikuttaisi mitenkään jaksavat tätä lakimuutosta nupit kaakossa vastustaa? Koska arvot? No tämän lakimuutoksen ei tarvitse vaikuttaa hevon helvettiä sinun henkilökohtaisiin arvoihisi.

Absurdeimman kommentin palkinto menee kuitenkin seuraavalle:

”Pitääkö kaurapuuroa syödä kaikkien, jos vain osa siitä pitää. Pitääkö heitä varten tehdä yhteiskunnan laki.”

Missä vaiheessa kaurapuuron syöminen on kielletty lailla joltakin ihmisryhmältä?

Vielä viimeiseksi: Rakas media, luovu jo sanasta homoliitto. 

Meluisan Jytkyn kansakunta

”Meidän on kansakuntana ryhdistäydyttävä. Jos teidän hallituksenne ei tätä uskoa ja isänmaanylpeyttä suomalaisiin osaa valaa, me olemme valmiit vuorostamme palauttamaan Suomen suomalaisille.” (Timo Soini ryhmäpuheenvuorossaan 4.9.2013)

Teidän hallituksenne? Jälleen kerran joku vattupää saattaisi muistuttaa, että perussuomalaiset on oppositiopuolue täysin omasta valinnastaan. Soinin on täysin turhaa louskuttaa leukoja ”teidän hallituksestanne”. Kyseessä on Suomen hallitus. Meidän kaikkien hallitus. Perussuomalaiset ulkoistavat kyllä itsensä näppärästi kaikesta aina ja iankaikkisesti. Perussuomalaiset ovat aivan yhtälailla vastuussa siitä miten hallitus rakentui kuin tämän hetkiset hallituspuolueetkin. Jos omasta tahdostaan sinne oppositioon jää, niin on turha vain huudella ja parkua. Kritiikki ja keskustelun herättäminen toki on aina hyvä asia, mutta mitään rakentavia ehdotuksia perussuomalaisilta harvoin tulee. Jos niitä ehdotuksia tuleekin, niin ne ovat sarjaa ”Homot, lespot, musulmaanit ja somalit Ahvenanmaalle!”. Toki tämäkin on osa Soinin suunnitelmaa, jolla hän yrittää päästä kiinni pääministerin salkkuun. Jotenkin jälleen kerran mieleen tulee South Park ja Eric Cartman monessakin mielessä. Eipä siinä, jos Soinista pääministeri tulee niin tarjoan mielelläni kahvikupposen hänelle, ja onnittelen häntä onnistuneesta suunnitelmasta.

Onko Suomi muuten miehitetty tässä jossakin välissä vai? Onko minulta nyt mennyt jotakin totaalisesti ohi? Kenen hallussa Suomi sitten Soinin mielestä tällä hetkellä on? Paskan hallituksen ja vihervassareiden, jotka eivät tietenkään ole suomalaisia vai? Perussuomalaiset ja heidän kanssaan samanmielisetkö ovat ainoita suomalaisia vai? Voiko tätä ”logiikkaa” vailla järkeä ja varsinaista logiikkaa edes ymmärtää?

Oli kyseessä ongelma kuin ongelma tai vaalit kuin vaalit ratkaisu kaikkeen on  suurpiirteinen ”Suomi suomalaisille”-höpötys tai Jytkyn hokeminen. Timo Soinin haastattelu voisi hyvinkin olla seuraavanlainen; ”Miten elvyttäisitte Suomen taloutta?” ”Jytky!!!” ”Miten turvaisitte terveydenhuollon peruspalvelut kaikille?” ”Jytky!!!” ”Miten vähentäisitte syrjäytymistä ja pienentäisitte työttömyysprosenttia? ”Jytky!!!”

Mitä se Jytky sitten tekee on jäänyt edelleen arvoitukseksi. Moni on tullut siihen tulokseen, että Jytky pönkittää Soinin poliittista uraa, ja turvaa Soinin vanhuuden päivät taloudellisesti. Itse olen huomannut Jytkyn tuottaneen paljon suunsoittoa, mutta muutoin Jytkyn vaikutukset kansan arkeen ovat jääneet melko vaisuiksi uhoamiseen nähden. Ehkä tällainen epäisänmaallinen luopio on vain kykenemätön näkemään suuren Jytkyn vaikutuksia. Kuka tietää, ehkä kyseessä onkin jonkin sortin undergroud-Jytky.

Omasta mielestäni Jytky on täysin tyhjä populistinen slogan ihan samalla tavalla kuin Suomi suomalaisille. Tällaisten sloganeiden ei edes ole tarkoitus sisältää mitään sen kummempaa. Yksinkertainen ja lyhyt slogan puree moneen. Se toimii tilanteessa kuin tilanteessa. Sitä ei tarvitse sen enempää miettiä tai perustella, koska no Jytky on Jytky, ja Suomi totta kai suomalaisille, älkää kyselkö tyhmiä. Soini Jytkyineen ja Halla-aho Scriptoineen muistuttavat jokseenkin karismaattisia herätysliikkeen johtajia. Heidän kannattajiensa ei edes kuulu kysellä kysymyksiä, heidän tulee vain toistaa ja seurata. Jos kysymyksiä kysellään niitä ei tule kysellä suurilta johtajilta, vaan ne pitää kysellä punaviherkommariporvarihippijuppiluuserisuvakeilta. Eikä niiden selityksiä, tilastojen ja tutkimusten esittelemistä kannata kuitenkaan noteerata, väärässähän ovat kuitenkin koska Jytky, mamut, monikulttuurisuus, EU ja homot.

Soinin ryhmäpuheenvuoron avautuminen rahan vallasta oli sinänsä aivan asiaa, mutta edellinen bloggaukseni perussuomalaisten toimista politiikassa kertoo omaa surullista kieltää siitä, että sanat ovat ihan kivasti hallussa, mutta teot eivät.

Halutessaan täältä voi lukea Soinin koko ryhmäpuheenvuoron, joka todellakin sisältää paljon myös asiaakin, sitä en lainkaan lähde kiistämään. Pelkällä älämölöllä ei tehdä toimivaa politiikkaa, vaan tarvitaan niitä realistisia vaihtoehtoja ja tekoja. ollenkaan. http://www.siuntionperussuomalaiset.fi/uutiset.html?76

Tähän loppuun voi lykätä vielä hiukan huumoria James Hirvisaaren taannoisesta Facebook-statuksesta.

”Aidosti suvaitsevaista moniarvoisuutta suosin ja kannatan. Mutta inha monikultturismi-ideologia ei edusta moniarvoisuutta eikä edistä suvaitsevaisuutta. Sitä inhoan ja vastustan.”

Kyllä Erkki-Kalevi tietää, että semmoiset kikkarapäät, musulmaanit ja homot eivät edusta mitään suvaitsevaisuutta. Kikkarapäitä, musulmaaneja ja homoja suvaitaan vetämällä niitä kuonoon! Aidosti suvaitsevainen moniarvoisuus kunniaan!

 

Homerdontblameme

 

I_Didnt_Do_It_The_Bart_Simpson_Story1

Jytkyn anatomia?

 

Soini ja perussuomalaisuuden tulevaisuus

Yllätys yllätys, perussuomalaisten master mind Timo Soini paljasti vihdosta viimein suuren päätöksensä: Hän ei aio lähteä ehdolle Eurovaaleissa. Tätä päätöstä saatiin odottaa tai ehkä pitäisi sanoa, että päätöksen julkistamista saatiin odottaa. Ei kai kukaan nyt oikeasti niele tätä maalailua siitä, miten Soini suurin piirtein juhannuskokon äärelläkin mietiskeli, mikä olisi paras päätös puolueen ja isänmaan kannalta? Odottiko joku muka oikeasti tätä ”päätöstä” rumpujen pärinän säestyksellä?

Timo Soini uhraa omia ”haaveitaan” perheen, Suomen ja puolueen vuoksi, ja kannattajat nielevät kaiken kokonaisena edes maistelematta. Omasta mielestäni tämä on niin läpinäkyvää pelaamista Soinilta, että tässähän tuntee jo myötähäpeää. Taatusti tämä päätös on ollut tiedossa jo pitkään. Onko mies edes ikinä Brysseliin lähtemistä harkinnutkaan vai oliko koko homma vain mediapeliä? Tätä emme ehkä koskaan saa tietää. Toki virallisten lausuntojen mukaan asiaa on mietitty hartaasti ja vakavana. Soini on todellakin tehnyt Jack Sparrowt, ja jotkut miettivätkin onko Soini oikeasti helvetin kova poliittinen peluri, vai onko hän epäpätevyyttään vahingossa onnistunut samaan asiat omalta kannaltaan putkeen?

Itseäni Soinissa eniten hämää se, että hän on saanut kannattajansa uskomaan, että vaikka hän mitä tekisi, niin se on suoraselkäistä suomalaisuutta. Perussuomalaisten selkeä strategia tähän asti on ollut se, että vältetään asemia, joissa olisi oikeasti vastuussa sanoistaan ja lupauksistaan. Menestystä haalitaan kovilla puheilla mutta vastuuasemia vältetään, jotta iskulauseiden onttous ei kannattajille ”paljastu”. Soinihan näyttää nyt todellakin tähtäävän pääministeriksi, ja ennen kuin tämä tavoite on saavutettu Soinin ei parane paljastaa sitä totuutta, että perussuomalaisilla tai Timo Soinilla ei ole juurikaan mitään annettavaa tyhjien iskulauseiden jälkeen. Perussuomalaisilla tai puolueen päällä on hyvin harvoin tarjota mitään vaihtoehtoja.

Mikä siis on Soinin tavoite? Minulla on hiukan sellainen kutina, että herran tavoite on saada itselleen mukava tulotaso politiikan avulla loppuelämäksi. Perussuomalaiset puolueena on valjastettu tehokaasti tavoittelemaan Soinin unelmaa. Lopulta kun kupla puhkeaa rahaa on jo sen verran mukavasti, että Soini voi vetäytyä leppoisia eläkepäiviä viettämään. En lähde väittämään mutta on mahdollista, että Soinilla ei hirveästi edes ole poliittisia intressejä. Toisaalta yhtä mahdollista on sekin, että Soini tässä sivussa haluaa joitakin asioita muuttaakin. En mene vannomaan juuta tai jaata, koska en Soinia tunne. 

Soinin unelmat tai niiden tavoittelu eivät minua sinänsä hämmennä, vaan se hämmentää millaiseen kansanryhmäään tämä Soinin peli on jo kaikki nämä vuodet uponnut kuin kolvi voihin. Raha on kaikkien mielestä kiva asia, ja mitään rikollistahan tällaisessa ei ole. Soini on perussuomalaisten eduskuntavaalimenestyksen jälkeen perussuomalaiseen tapaan kuitenkin syönyt sanansa useammin kuin joulukinkun, ja silti hän saa ihmiset uskomaan häneen. Hallituspaikka oli tarjolla, ja se ei kelvannut, koska samalle hiekkalaatikolle sopivat vain ihmiset, jotka ovat kaikessa samaa mieltä. Nyt jaellaan kovasti sitä ministerin salkkua. EU sitä ja EU tätä. Mamut sitä ja mamut tätä. Jos EU:sta, mamuista ja homoista ei saisi keskustella, niin mitä jää jäljelle? Ei yhtään mitään. Helppoja iskulauseita, joiden takana on pelkkää eioota.

Mielestäni Soini ei ole mikään erityisen hyvä puhuja, eikä hänessä mielestäni ole mitään erityistä karismaa. Soini osaa puhua maltillisestikin, mutta useimmin hän on melko päällekäyvä. Ihmiset kuitenkin näkevät asiat eri tavoin. Ilmiö on kuitenkin omalla tavallaan hyvin kiehtova. Miten näinkin koulutetussa maassa kuin Suomi tällainen ilmiö on päässyt näinkin voimakkaaksi? Mitkä ovat riviperussuomalaisen fiilikset, kun seinät sortuvat? Soini osaa ilmeisesti esittää tarpeeksi hyvin (tai huonosti tulkitsijasta riippuen) uhrautuvaa ja vaatimatonta kansanmiestä. Tosi asiassa Soini on aika hemmetin häikäilemätön poliitikko. Eihän tässäkään mitään laitonta ole. Jos ihmiset haluavat olla Soinin käsikassaroita, niin heillähän on toki täysi oikeus siihen. Puolueeseen mahtuu toki myös Jussi Halla-ahon kaltaisia, jotka ovat luultavasti jo ajat sitten älynneet mistä tuulee, ja itse hyödyntävät perussuomalaisista saatua julkisuutta ja perussuomalaisten suosiota omien poliittisten ajatustensa levittämiseen. Ei tässäkään mitään väärää ole, itse asiassa tämähän on poliittisen vaikuttamisen kannalta ajatellen todella järkevää. 

Mielenkiinnon ja kauhun sekaisin tuntein jään odottamaan toteutuuko Soinin suunnitelma. Jos se ei toteudu, mitä Soini sitten tekee? Seuraavat eduskuntavaalit ovat näet kriittinen hetki. Jos homma ei mene putkeen, niin kuplaan on vaikea puhaltaa ilmaa enää seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Toki tämä Soinilta voi teoriassa vielä onnistuakin. Riskinä on, että perussuomalaisista ilman Soinia rakentuu Suomeen ihan oikea äärioikeistopuolue. On myös mahdollista, että äärioikeistolaisesti ajatelevat jakaantuvat omiin pieniin leireihinsä siinä vaiheessa kun Soini jättää johtajan paikkansa, eikä kunnollista järjestäytymistä pääse tapahtumaan. Riski on kuitenkin olemassa, eikä sitä mielestäni tule aliarvioida.

Toisaalta voimme olla tyytyväisiä, että niin kauan kuin Soini on puikoissa niin äärisiipi ei pääse ehkä niin helposti riistäytymään käsistä. Toisaalta Soinin kausi antaa äärisiivelle aikaa sekä katon, jonka alla kehittyä.  En näet usko, että Soini alkaa puuttumaan tehokkaammin ääritoimintaan puolueessa, ja tuskin tätä uskoo kukaan muukaan. Mitä pikemmin kansansuosikki Soini lähtisi muihin kuvioihin, niin sitä epätodennäköisempää on, että äärisiipi olisi ehtinyt tehokkaasti järjestäytymään. 

Ihmisyyden piirretyt rajat

Viime aikojen puheenaiheet ovat saaneet minut miettimään voiko toisista välittämistä tai rakkautta kirjoittaa kirjaan? Voiko välittämisen ja rakkauden rajoja piirtää kartalle? Voiko ihmiselämän arvon ylipäänsä piirtää kartalle tai kirjoittaa kirjaan? Pystyykö joku oikeasti näyttämään lapsilleen kartalta, missä asuvat tärkeät ihmiset, jotka ansaitsevat parempaa kohtelua kuin muut, ja missä asuvat ne, joiden elämä on vähemmän arvokas? Voimmeko me todellakin lukea jostakin pyhästä kirjasta, ketkä ovat hyviä ihmisiä, ja ketkä huonoja ja uskoa sokeasti tähän lajitteluun? Voiko toista kieltä äidinkielenään puhuvan määritellä snobiksi vain kielen vuoksi?

Koska joku tulee kuitenkin kertomaan, että jokaisella on oikeus ilmaista mielipiteensä niin totta kai on, ja tätä oikeutta puolustan oli mielipide sitten millainen tahansa. Timo Soinilla on täysi oikeus marssia tasa-arvoista avioliittolakia vastaan, Jyrki Kataisella on täysi oikeus ajatella, että turvapaikan hakijoiden määrä on kontrolloitavissa, ja Atro Åmanilla on oikeus ajatella, että pakkoruotsi aiheuttaa masennusta ja syrjäytymistä. Ville Niinistö näihin asioihin jo kommentoikin seuraavalla tavalla:

”Kolme ihmisoikeushuomiota viime päiviltä: 
1) Miehen ja naisen välinen avioliitto ei ole uhattuna, joten sen puolesta ei tarvitse marssia: tasavertainen oikeus samaa sukupuolta oleville rakkautensa tunnustamiseen lain edessä ei ole keneltäkään pois.
2) Turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus, oikeus hakea suojaa henkilökohtaiselta vainolta, joten turvapaikan hakijoiden määrää ei voi pitää ”hallinnassa” – vähentää niitä voi lähinnä ehkäisemällä konflikteja maailmalla. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille.
3) Jaksamista kaikille niille päivistorgårdeille ja bettinasågbomeille, joita nettiahdistelijat uhkailevat kielen tai muun perusteella. Tämä maa on paras meille kaikille, kun puolustamme jokaisen oikeuksia.”

Itseänikin suoraan sanottuna vituttavat ihmiset, jotka ovat homofobisia tai rasistisia. Minua vituttavat ihmiset, jotka kuvittelevat vaikkapa uskonnon varjolla voivansa vaatia yhteiskunnan lakeja säädettäväksi, koska joku ammoin kirjoitettu opus sanoo sitä ja tätä. En voi silti rajoittaa esimerkiksi sitä mitä nämä ihmiset voivat vaikkapa opettaa omille lapsilleen, en silti voi (enkä halua) uhkailla heitä. En voi kontrolloida heidän henkilökohtaisia valintojaan millään tavalla. Oma mielipiteeni esimerkiksi tällaisiin höpötyksiin vaikkapa homoseksuaalisuuden syntisyydestä on se, että tällainen on henkistä väkivaltaa, eivätkä tällaiset ajatukset sovi yleisesti opettettaviksi nykymaailmassa. Siltikään en voi kontrolloida ihmisten henkilökohtaista elämää. En voi vaatia, että homofobiset tai rasistiset ajatukset tai niiden opettaminen lapsille vanhempien toimesta on kiellettävä. En voi vaatia fanaattisuuden kieltämistä. Tästä voitaisiin vetää vielä aasinsilta sananvapautta sivuavaan vastuuseen, mutta tästä olen jo aikaisemmin jotakin raapustellutkin, joten jätetään tällä kertaa sikseen.

Loppupeleissä me kaikki olemme kuitenkin ihmisiä ja elämme täällä maapallolla. Kansalaisuus on olennainen asia vain byrokratian hoitamisen kannalta. Karttaan piirretyt maiden rajat ovat vain ihmisen piirtämiä, ja niiden rajojen ei tulisi määrittää ihmisarvoa. Kumppanin jalkovälin ei tulisi myöskään määrittää kenenkään ihmisarvoa, kuten ei ihmisen äidinkielenkään. Olennaista on todellakin se, että me olemme ihmisiä ja asumme kaikki tällä planeetalla. Meillä on kaikilla samanlaiset ihmisoikeudet ja samanlainen ihmisarvo huolimatta ihonväristä, jalkovälistä, kenkäkoosta, kansalaisuudesta tai sosiaalisesta statuksesta. Ihmisyys on se, jolla tulisi olla merkitystä.