Kiekkolegendallakin on vastuu kirjoituksistaan

Suomen kansallissankari jääkiekkolegenda Teemu Selänne otti tammikuussa Twitterissä kantaa Suomen maahanmuuttopolitiikkaan. Twiiteissään Selänne kertoi ystävänsä turvapaikanhakijoiden joukkoraiskaamasta alaikäisestä tyttärestä. Twiittien herättämästä keskustelusta Selänne kirjoitti blogikirjoituksen, johon asian kommentoimisen piti Selänteen taholta loppuakin. Sittemmin Yle kuitenkin selvitti, että Selänteen kirjoittamaan kuvaukseen täsmäävää rikosta ei ole tutkinnassa Suomessa. On totta, että Selänne ei mainninut, missä maassa mahdollinen rikos olisi tapahtunut, mutta koska kommentointi koski nimenomaan Suomea on toki oletettu ja ollut perusteltuakin olettaa, että tapaus olisi sattunut Suomessa.

Ilmeisesti tähän selvitykseen ärsyytyneenä Selänne kommentoi asiaa jälleen Twitterissä. Nyt Selänne onkin yllättäen huolissaan uhrin yksityisyyden suojasta, vaikka hän itse kyseisen tapauksen äänekäästi julkisuuteen nosti. Ihmettelen, miten vuosien varrella noinkin paljon julkisuuden kanssa tekemissä ollut henkilö ei vieläkään ole hoksannut, miten julkisuus toimii ja miten esimerkiksi julkisuuden henkilön kirjoituksia ja sanomisia noteerataan?

Vai olettiko Selänne kenties, että hänen julki tuomaansa tarinaa ei aleta lainkaan penkoa, koska hänellä on tietynlainen asema? Ei se media Selänne hyvä toimi sivistysmaassa ihan tällä tavalla. Ei kukaan ole vaatinutkaan, että uhria pitäisi mitenkään julkisuudessa riepotella. On eri asia riepotella tai selvittää onko väitetty asia totta. Halutessaan Selänne olisi voinut ottaa asiaan kantaa myös vetämättä muita mukaan. Kukaan ei ole pakottanut Selännettä kertomaan toisten tarinoita. Oli tarina sitten totta ei, niin Selänne on se joka mokasi. On totta kai helpompaa iskeä tunteisiin kuin keskustella niin sanotusti ”kylmällä” asiatasolla.

Sen sijaan, että Selänne ottaisi nyt vastuuta kirjoituksistaan hän kääntää itse katseita koko ajan enemmän ja enemmän uhriin. Jos uhri on todellinen, Selänteen lähestymistapa ei suojele häntä. Jos uhri on kuvitteellinen, kiinnostus tarinaa kohtaan kasvaa entistä enemmän noiden Selänteen reaktioiden myötä. Tuskin Selänne jälkimmäisessä vaihtoehdossa siis pääsee kuin koira veräjästä vetoamalla nyt yhtäkkiä uhrin yksityisyyteen. Selvennän, että mikäli tarina on kuvitteellinen, en usko Selänteen sitä itse keksineen. Jos tarina ei olisi totta uskon, että joku tarjosi Selänteelle syötin ja hän nappasi sen. Jos näin olisi käynyt, niin tämäkin olisi toki fiksua myöntää.

Olisi suotavaa, että herra Selänne nyt istahtaisi alas ja hetken miettisi millainen olisikaan yhteiskunta, jossa medialla ei olisi oikeutta tarkistaa mitään asioita? Miettisi nyt hetken omaa toimintaansa tässä kohussa. Selänne voisi kysyä nyt itseltään, että miten homma meni noin niinku omasta mielestä?

Mielestäni on aika selkärangatonta Selänteen asemassa olevalta kommentoida laajalti kohua herättänyttä asiaa vain ylimielisillä päivityksillä Twitter-tilin kautta tai tiedottajien välityksellä. Jos Selänne on todella itse vastuussa kirjoituksistaan hän on toki myös velvollinen setvimään sotkunsa. On naurettavaa hermostua siitä, että ihmiset ihmettelevät ja toimittajat selvittelevät onko kerrotussa tarinassa perää. Toimittajien tehtävään kuuluu asioiden tarkistaminen. Katsos kun Selänne hyvä: Ihmiset voivat puhua höpöhöpöjä joko tietoisesti tai sitten tietämättään siinä uskossa, että puhuvat totta.

Onko Selänne nyt oikeasti sitä mieltä, että mitä tahansa tarinoita voi levitellä, eikä kenellekään ole oikeutta kysyä ovatko ne totta? Olemme varmasti kaikki samaa mieltä Selänteen kanssa siitä, että raiskaukset ovat erittäin tuomittavia ja järkyttävän julmia rikoksia ja jokainen raiskaus on liikaa. Siinä missä jokainen raiskaus myös jokainen keksitty tarina on liikaa. Vaikka puhutaankin vakavista rikoksista ja uhrin yksityisyyden suoja on erittäin tärkeä asia ei se ole asia, johon voi vedota silloin kun haluaa vältellä vastuuta omista kirjoituksistaan.

Jos jutut eivät ole Selänteen itsensä kirjoittamia, hänen olisi nyt aika myöntää se. Jos ne ovat Selänteen kirjoittamia, olisi hänen nyt korkea aika selvittää, mistä hän on asian kuullut. Ikävää, jos yleisesti noinkin arvostettu mies suhtautuu asiaan niin, että hänen ei tarvitse kantaa sanomisistaan mitään vastuuta, koska eihän nyt kiekkolegendalta saa edes asioita kysyä. Toimittajilla ei ole kuitenkaan velvollisuutta pokkuroida kiekkolegendaa. Noin laajalti tunnetulla julkisuuden henkilöllä aina mahdollisuus olla mielipidevaikuttaja. Onkin sääli, että Selänne on nähtävästi päättänyt mennä siitä, missä aita on matalin.

Onko ”tolkun ihmisyydessä” järkeä?

Viime viikkoina keskusteluissa on kyllästymiseen asti toistettu käsitettä tolkun ihmisyys. ”Tolkun ihminen” tarkoittaa siis tällä hetkellä melko passiivista ihmistä. Ihmistä, jonka mielestä ilmeisesti pitäisi yrittää dialogia siinäkin vaiheessa, kun nyrkkiä tulee nassuun.

”Tolkun ihminen” uskoo vakaasti, että ihmisten joukolla toteuttamat hirmuteot niin sanotuissa sivistysmaissa ovat automaattisesti lopullisesti historiaa. Eihän sellaisia enää voi tapahtua. ”Tolkun ihminen” ei usko esimerkiksi natseihin. Ehkä pari ”hullua” jostakin saattaa löytyä, mutta eihän kukaan nyt oikeasti mitään uuneja halua rakentaa. ”Tolkun ihminen” uskoo, että nämä ”hullut” eivät kykene järjestelmälliseen toimintaan. ”Tolkun ihminen” uskoo myös syvästi siihen, että kaikki natsit ovat syrjäytyneitä reppanoita, vaikka äärioikeistolaisia löytyy jo hallituspuolueesta asti.

”Tolkun ihmisen” mielestä ”suvakki” on vain luulotautinen kokiessaan tappouhkaukset ja raiskaustoivomukset yrityksiksi vaientaa. Eihän täällä kuulemma ketään yritetä vaientaa, vaan ääripäät ne vain meuhkaavat ja ”tolkun ihmistä” ei muka kuuntele kukaan. Vihapuheen lisääntyminen ja arkipäiväistyminen vaikuttaa jo tutkijoidenkin toimintaan, mutta siitä huolimatta on muka ihan tolkutonta olla ilmiöstä huolissaan.

”Tolkun ihminen” on tuudittautunut siihen, että kaikki tulee olemaan aina hyvin. ”Tolkun ihminen” ei ymmärrä sitä, että kun jotakin on saavutettu pitää siitä pitää myös kiinni. Jos olet saanut yrityksesi kerran toimimaan, et voi istua koko loppuelämääsi tumput suorina luottaen, että yrityksesi pyörii itsekseen. Saavutetut oikeudet ja saavutettu sivistysyhteiskunta eivät ole itsestäänselvyyksiä.

Jos valtaosa kansalaisista on näitä ”tolkun ihmisiä”, jotka tuudittautuvat siihen, että kerran saavutettu hyvä tilanne on pysyvä, niin tällaisten ihmisten hiljaisella suostumuksella voidaan murehtaa sivistys ja saavutetut oikeudet. Joka muuta väittää voi lukea historian kirjansa uudelleen ja tutustua ihan niiden haukuttujen tutkijoiden näkemyksiin siitä, mikä merkitys vihapuheella ja propagandalla on hirmutekojen ja kansanmurhien synnyssä. ”Tolkun ihmisten” logiikka on aikalailla samaa kuin ihmisellä, joka ei mene kivuistaan lääkäriin ja uskoo vakaasti, että kun asiaa ei tutkita, eikä vaivan nimeä tiedetä, ei sitä ole olemassakaan.

Tuskin esimerkiksi siellä Saksassakaan aluperin nämä ”tolkun ihmiset” uskoivat, mitä tulee tapahtumaan. Yhteiskunnan näennäinen sivistys ei sulje pois ihmisyyden pimeää puolta ja sitä, että osa ihmisistä valitsee sen pimeän puolensa kukin sitten mistäkin syystä. Nämä ihmiset osaavat myös houkutella muita mukaan lietsomalla ajatusta, jossa yksi ihmisryhmä muka uhkaa juuri sinun, sinun lastesi ja sinun naapurustosi turvallisuutta.

Kun yhtä valtavaa ihmisryhmää syyttä suotta hyväksytysti demonisoidaan, heistä luodaan mielikuvaa pelkkänä uhkatekijänä ja heidät alennetaan puheissa eläimiksi, loisiksi ja torakoiksi ollaan vaarallisilla linjoilla. Vihapuheella voi todellakin olla valtava voima ja on typerää lintukotoajattelua suhtautua väheksyvästi vihapuheen vaikutuksiin erityisesti tilanteen ollessa nykyisen kaltainen.

Vihapuheen arkipäiväistyminen ja ihmisten siedättyminen vihapuheelle on hyvin huolestuttavaa. Jos tämän ilmiön olemassaolon kiistää, niin täytyy olla joko tietämätön asioista tai sitten pieni vieraanpelko on jo mielen sopukoille kylvetty. Jälleen tullaan siihen, miten tietämätöntä on myös helppo jallittaa. Ihminen voi tietämättömänä toimia hyvässä uskossa vaikka miten.

Monet hirmutekoihin osallistuneet ovat olleet alunperin aivan tavallisia ihmisiä. Niitä mukavia naapureita. Kun pelkoa tarpeeksi lietsotaan alkaa osa mukavista ja niin sanotuista tavallisista ihmisistä uskoa, että on pakko tehdä jotakin radikaalia oman elämänsä jatkuvuuden ja turvallisuutensa turvaamiseksi. On ymmärettävää, että suurin osa ihmisistä on valmis puolustautumaan henkensä hädässä. Tämä ei tarkoita sitä, että jokaisen kuvitteellisen mörön perään pitäisi lähteä puukkojen ja puntareiden kanssa.

”Niinisalon keskustassa on kiinteistö, jossa on kioski. Samasta rakennuksesta on vuokrattu tiloja vastaanottokeskuksen koulutustiloiksi. Myös Sarin miehellä Juha Niemelällä on tiloja vuokralla rakennuksesta.

– Moni asiakas ei uskalla tulla sisälle ilman, että heidät haetaan parkkipaikalta. Se vaikeuttaa yritystoimintaa, kertoo Sari Hassinen.”

Pelkoja on kaikilla. Jos Hassinen ei jauha jaskaa, niin siinä vaiheessa kun täysin irrationaaliset pelot hallitsevat elämää niin kovasti, ettei uskalla parkkipaikalta firman tiloihin kävellä ilman saattajaa, niin pitäisi tajuta hakea apua pelkojensa käsittelyyn. Nykyilmapiirin huomioon ottaen tällaista äkkiseltään vitsiltä kuulostavaa älyttömyyttä ei voikaan enää kuitata sillä, että se voi olla totta.

Kuva: http://3.bp.blogspot.com/-xtICmrsEDyg/UMTWtJXIlGI/AAAAAAAAAFA/sJwI2bMwrDo/s640/429588_1956496289070_345486974_n.jpg

Kuva: http://3.bp.blogspot.com/-xtICmrsEDyg/UMTWtJXIlGI/AAAAAAAAAFA/sJwI2bMwrDo/s640/429588_1956496289070_345486974_n.jpg

Kun hyväntekeväisyydestä tuleekin keppihevonen

Taannoin sain Facebook-seinälleni kommentteja, joissa tivattiin hyvin aggressiiviseen sävyyn kuinka monta vilttiä minä olen lahjoittanut Syyriaan. Kirjoittajan muut minulle kirjoitetut viestit ovat olleet samansävyisiä ja en näihin viesteihin lähtenytkään lainkaan vastaamaan. Ajattelin kuitenkin tehdä kirjoituksen keskusteluilmiöstä, joka saa minut näkemään punaista. Nimittäin ”Olen lahjoittanut joskus jotakin jonnekin ja olen nyt Jeesuksesta seuraava”-ilmiöstä.

Tämä ei ole nimittäin ensimmäinen ja tuskin myöskään on viimeinen kerta, kun omia lahjoituksia käytetään niin sanotusti aseena keskusteluissa. Onpahan sekin nähty, että Unicefille lahjoittava ei voi kuulemma olla rasisti, vaikka laukoisikin rasistisia kommentteja.

Useimmiten käytetty ”kortti” taitaa olla se, että ”olen tavannut afrikkalaisen/mun siskon kaverilla on ulkomaalainen mies/tunnen homon, joten en mää voi olla yhtään rasistinen tai homofobinen, vaikka sanoisin ja tekisin mitä”.

Sitten saa muka hyvällä omallatunnolla vastustaa tasa-arvoista avioliittolakia, kun tuntee homon. Sitten saa muka hyvällä omallatunnolla olla ”huolissaan pakolaistsunamista” ja käydä muiden kimppuun, kun on tehnyt lahjoituksen kohteelle x.

Kuva: http://www.mememaker.net/static/images/memes/1806153.jpg

Kuva: http://www.mememaker.net/static/images/memes/1806153.jpg

 

Jos lahjoitat eläimille, joku tulee määkimään, miksi et lahjoita ihmisille? Jos lahjoitat ihmisille, joku tulee määkimään, että lahjoitat väärille ihmisille, väärän järjestön kautta tai lahjoitat liian vähän. ”Mun lahjoitus/tapa tehdä asioille jotakin on arvokkaampi ja parempi ku sun!” Määkijöitä riittää aina tekee niin tai näin.

Hyväntekeväisyyteen lahjoittamisen tai auttamisen motiivi on hieman kyseenalainen, jos tarkoituksena on vain saada muiden silmissä hyvän ihmisen status. Ei hyväntekeväisyyden tai auttamisen ole tarkoitus olla mikään keppihevonen, joka otetaan esille silloin kun se muka omaa hyvyyttä pönkittää. Kun minä lahjoitan johonkin se on lahjoitettu. Minä en lahjoita siksi, että voin sen jälkeen julistaa nettikeskusteluissa olevani melkein Jeesuksesta seuraava. Lahjoitan, koska haluan. Kun minä autan jotakuta en auta siksi, että minua pitäisi sen takia pokkuroida.

Aivan varmasti voisin tehdä lahjoituksia ja auttaa enemmänkin, kuten suurin osa ihmisistä voisi. En todellakaan ole mikään Jesse, eikä minulla ole tarve moista teeskennelläkään. Jos joku pitää minua paskana ihmisenä tämän takia, niin saa sitten aivan vapaasti minun puolestani niin tehdä. Auttamisen ja ihmisoikeuksien puolustamisen ei pitäisi olla mikään kilpailu.

Jokainen lahjoittaa paljonko lahjoittaa ja kenelle lahjoittaa, joko tavarana tai rahana ja auttaa omalla tavallaan, eikä tämä asia liity millään tavalla esimerkiksi keskusteluun siitä, onko naurettavaa olla ”huolissaan” siitä, että turvapaikanhakijat kävelevät kevyen liikenteen väylillä.

Sen sadannen kerran se asia ei muuten ole allekirjoittaneesta kiinni, kuinka paljon tänne tulee turvapaikanhakijoita, joten minulta on edelleenkin turha tivata kuinka paljon minä olisin valmis ottamaan turvapaikanhakijoita. Minä en ”vastaanota” tänne yhtään ketään. Myöskään se pystyykö turvapaikanhakijoita majoittamaan kotiinsa ei edelleenkään määritä sitä saako heitä puolustaa. ”Eihän tästä selvitä”-kauhistelijoille sanon, että kukaan ei ole sanonutkaan, että tilanne on helppo, mutta ei tämä ensimmäinen (eikä ikävä kyllä varmasti viimeinenkään) pakolaiskriisi maailmassa ole.

On oikeasti jees, jos lahjoitat, autat ja olet ihan aidosti huolissasi. Jos lahjoitat tai autat hyvän omantunnon saadaksesi, niin ei siinäkään mitään vikaa ole. Näiden asioiden käyttäminen oman kilven kiillottamiseen on kuitenkin aika vastenmielistä.

Hyppiikö ”suvakki” riemusta, kun maailmassa on pakolaisuutta?

Keskusteluissa tulee usein esille erikoinen ajatus, jonka mukaan me ”suvakeiksi” haukutut oikein suorastaan nautimme kriisien syntymisestä, jotta saisimme tänne turvapaikanhakijoita. Silloinhan näet pääsee ”kukkahattuilemaan”. Arvoisat hölmöt, rasistit ja nettitrollit:

Luuletteko te oikeasti, että ”suvakit” hyppivät riemusta, kun maailmassa on kriisejä? Luuletteko te oikeasti, että ”suvakit” hyppivät riemusta, kun ihmisillä on hätä ja ihmisiä kuolee? Kukaan järkevä ihminen ei toivo kriisejä ja konflikteja kaikista vähiten ne ihmiset, jotka ovat joutuneet pakenemaan ja jättämään elämänsä taakseen tietämättä mitään tulevaisuudestaan.

Luuletteko te todella, että turvapaikanhakijat tyytyväisinä hierovat käsiään yhteen miettien, että mahtava juttu tämä konfliktitilanne kotimaassa ja nyt pääsee Suomeen mahdollisesti nostamaan ruhtinaallista vastaanottorahaa? Luuletteko te oikeasti, että kukaan meistä haluaa tänne terroristeja tai raiskaajia? Kauhuja pakenevat eivät taatusti halua niiden kauhujen seuraavan heitä tänne. Myöskään kukaan ”suvakki” ei taatusti halua Suomeen, eikä minnekään muuallekaan terroristeja tai raiskaajia, jos asia vain meistä olisi kiinni.

Se tuleeko jossakin päin maailmaa konflikti ei ole kiinni minusta yhtään sen kummemmin kuin Peräkylän Perastakaan. Jos ja kun konflikti tulee on sen seuraukset hoidettava parhaalla mahdollisella tavalla. Asiat eivät aina mene putkeen ja se on vain hyväksyttävä. On todella lapsellista ajatella, että Suomessa olisi nyt kaikilla ihmisillä asiat superhienosti, jos vain vetäisimme rajat kiinni. Pakolaiskriisi on tilanne, joka nyt vain on olemassa. Minä tai Pera emme voi sitä asiaa muuttaa, mutta jokainen voi vaikuttaa omaan suhtautumiseensa. Tuskin itse pakolaiskriisistä kukaan erityisesti pitää, mutta lapsellisella ”mää en haluu”-itkulla tilanne ei miksikään muutu.

Näistä jutuista tulee aina mieleen eräs tuttuni, joka aina pistää millloin kenenkin vähemmistön syyksi sen, että elämässä ei ole kaikki mennytkään ihan niin kuin hän on suunnitellut. Harvoinpa meillä kenellekään kaikki elämässä menee juuri niin kuin olemme itse suunnitelleet. Elämä ei vain mene niin ja se on vain hyväksyttävä. Se, että syyttää oman elämänsä ongelmista asiaan mitenkään liittymätöntä ihmisryhmää on asioiden kieltämistä. Sen tosiasian kieltämistä, että elämässä ei ole sitä maagista nappia, jonka avulla kaikki elämässä menee aina hyvin.

Me ”suvakit” olemme katsokaas kohdaneet ja hyväksyneet sen joskus ikävänkin tosiasian, että elämä on arvaamatonta. Oma elämä ei muutu, eikä oma olo parane sillä, että syyttää ihmisiä, jotka eivät ole sinulle mitään pahaa tehneet.

Jos asia olisi minusta riippuvainen, niin minä lopettaisin kaikki konfliktit. Jos minä saisin valita maailmassa ei olisi sotia, köyhyyttä, nälänhätää, henkirikoksia, raiskauksia, pahoinpitelyitä, syrjäytymistä, epätasa-arvoa ynnä muita vastaavia asioita. Kukaan tervejärkinen ja empatiaa kokeva ihminen ei pidä tällaisista asioista, eikä toivo niiden olemassaoloa. Ikävä kyllä kaikki asiat eivät ole riippuvaisia pelkästään meidän omista toiveistamme ja haluistamme.

Maailma ei ole aina mukava paikka ja tämä tosiasia ei muutu silmien sulkemisella. Aina jauhetaan sitäkin, kuinka me ”suvakit” olemme muka sinisilmäisiä ja elämme valheessa. Kyllä se valheessa elävä sinisilmäinen osapuoli on aivan muualla. Kukaan tuntemani ”suvakki” ei usko siihen ”maagiseen taikanappiin”, eikä usko että asiat paranevat menemällä sängyn alle piiloon.

Ilmeisesti myös leipäjonoissa ruokaa jakavat todellisuudessa toivovat ihmisille kurjuutta, jotta pääsevät ”kukkahattuilemaan”… Toisaalta jälleen kerran voinee todeta, että on turha etsiä järkevää logiikkaa sieltä, missä sitä ei ole.

Enkeleitä onko heitä?

Arkkipiispa Kari Mäkinen puhui Demokraatin haastattelussa hyvin turvapaikanhakijoista ja heihin kohdistuvista odotuksista.

”Arkkipiispa Kari Mäkinen on huolissaan, että myös Suomessa maahanmuuttokriittinen ja epäluulon sävyttämä puhetapa alkaa olla yhä hyväksytympää. Ihmisten mieliin pesiytyy vaivihkaa ajatus, että yhteen ihmisryhmään kuuluukin suhtautua niin.

Muisti eurooppalaisen historian tapahtumista tuntuu olevan lyhyt. Hän kritisoi sitä, että jotain ihmisryhmää olisi syytä pitää jo lähtökohtaisesti epäilyttävänä.

– Katupartiot herättävät minussa sen kaltaisia reaktioita, että näin lisäämme turvattomuutta emmekä turvallisuutta, Mäkinen sanoo Demokraatin haastattelussa.”

Itseäni keskusteluissa on jo pitkään ottanut päähän se, että monet eivät tunnu näkevän turvapaikanhakijoita lainkaan ihmisinä oikein millään tasolla. Turvapaikanhakija ja ylipäänsä maahanmuuttaja alennetaan usein olennoksi, jolla ei saa olla normaaleja inhimillisiä tunteita. ”Vääränlainen” ihminen ei saa koskaan esimerkiksi turhautua.

Kun valkoinenkristittyheterokantis menettää hermonsa vaikkapa siellä Kelassa, hänen toimintaansa saatetaan jopa ihailla. Ajatellaan, että oikeuksistaan pitää pitää huolta. Sen mielletään olevan oikein. Kun valkoinenkristittyheterokantis vastustaa vaikkapa puoli-ilmaiseksi teetettävää kuntouttavaa työtoimintaa terveille hän toimii monien mielestä oikein, koska kyllähän ihmisten pitää tehdystä työstä palkka saada. Jos se ”vääränlainen” tekee samaa, saattaa hän samojen ihmisten mielestä ollakin laiska ja kiittämätön. ”Vääränlaisen” pitäisi ilolla vaikka syödä ruokaa, joka vetää vatsan sekaisin. ”Vääränlaisen” pitäisi mukisematta tyytyä virikkeettömään elämään. ”Vääränlaisen” pitäisi olla superkiitollinen siitä, että on saanut edes jotakin ihmisoikeuksia ja pitäisi ymmärtää olla vaatimatta tasa-arvoisia oikeuksia. ”Vääränlaisen” pitäisi ilmeisesti olla tyytyväinen ja kiitollinen jopa siitä, että joku sylkee päälle.

Jokaiselle meistä lienee tuttu tilanne, että jokin pieni asia katkaisee kuormittavassa tilanteessa sen kamelin selän. Jokin pienempi asiakin saattaa olla silloin tunnetasolla liikaa. ”Vääränlaisen” kohdalla tällaista käytöstä ei kuitenkaan ymmärretä. Ei pystytä ollenkaan astumaan niihin toisten kenkiin tai ei ehkä edes haluta, koska ”vääränlaisia” ei mielletä edes ihmisiksi. Täten heillä ei myöskään ole oikeutta normaaleihin ihmisyyteen kuuluviin tunnereaktioihin.

”Vääränlaisten” pitäisi todellakin olla niitä enkeleitä. Epäihmisiä, jotka ovat suurin piirtein kiitollisia siitäkin, että joku yritti polttaa rakennuksen, jossa asut. Normaali ihminen-myytin tavoin luodaan myös myytti yhdestä ainoasta oikeasta turvapaikanhakijasta/maahanmuuttajasta/mamutaustaisesta. Tämä myytti on joustamaton, eikä siihen mahdu elävä ihmisyys. Todellisuudessa tällaisia myyttejä täyttäviä ihmisiä ei ole olemassa.

Maahantulijoiden pitäisi pystyä heti elättämään itsensä, mutta he eivät saisi kuitenkaan ”viedä kantis-Peran töitä”. Maahantulijoiden pitäisi pystyä heti toimimaan uudessa ympäristössä, mutta he eivät saisi kuitenkaan olla osallistuvia, eivätkä tuoda itseään esille, koska tällöin he ovat muka vaativia ja kiittämättömiä. Pitäisi sopeutua ja käyttäytyä suomalaiseen muottiin sopivasti, mutta turvapaikanhakija ei kuitenkaan saisi käydä esimerkiksi baarissa. Toisaalta myös hiljaisena ja vetäytyvänä oleminen on sekin ”väärin” ja ”epäilyttävää”. Sen sijaan, että pyrittäisiin näkemään se, että turvapaikanhakijatkin (kuten kaikki vähemmistöt) ovat ihmisiä halutaan nähdä kaikessa arkisessakin pelkkiä ongelmia. Oikein etsitään niitä ja jos ei tarpeeksi löydetä, niitä keksitään.

Sama kaava toistuu kaikissa keskusteluissa, jotka koskevat vähemmistöjä. Pitäisi tyytyä vähempään kuin ”normaalit” ihmiset. Pitäisi olla epäinhimillisen kiltti ja alistuva. Kun vähemmistöön näkyvästi kuuluva käyttäytyy samoin kuin normaalin ihmisen myyttiin näennäisesti istuva ihminen, muuttuu monien mielessä toiminnan luonne täysin päinvastaiseksi. Jos et suostu olemaan alistuja, oletkin muka kiittämätön paskiainen. Jos et suostu alistumaan loukkaatkin muka niitä, jotka kokevat oman epävarmuutensa ja pelkojensa takia tarvetta olla ylempänä.

Raivostuttavan kaksinaismoralistista. Toisia alentavat ovat lähes aina täysin sokeita kaksinaismoralismilleen ja itsensä ylentämiselle. Tämän mahdollistaa juuri se muiden epäinhimillistäminen. Kun ”kohde” kerran ei muka ole ihminen laisinkaan, niin miksi ihmeessä häntä täytyisi kohdellakaan kuin ihmistä? Miksi toisen kuitenkaan pitäisi tyytyä huonompaan kohteluun ja alentamiseen, kun et itsekään siihen tyytyisi?

Moni on kauhistellut esimerkiksi pientä vastaanottorahaa tai sitä, että turvapaikanhakijat haluaisivat itse tehdä ruokaa. No, mitä me suomalaiset köyhyysrajan alapuolella elävät teemme? Moni meistä keskustelee paljon siitä, miltä tuntuu elää ilman rahaa. Miltä tuntuu elää almuilla. Tällaista ei pidetä enää nykymittapuulla inhimillisenä, eikä oikeana vaan alentavana, syrjäyttävänä ja ihmisen minäkuvaa rikkovana.

Turvapaikanhakijoiden kohdalla asia on kuitenkin yllättäen aivan toisenlainen. Jos siis itse itket somessa köyhyyttäsi, niin älä myöskään tuomitse turvapaikanhakijaa, joka haluaisi käydä itse marketissa ja tehdä itse sitä ruokaa.

Keskusteluissa tasa-arvoisesta avioliittolaista, äitiyslaista tai translaista on tullut aina esille se, että ”Mitä ne vielä vaativat, kun niillähän on jo vähän oikeuksia?”. Toiveet, unelmat, itsemääräämisoikeus, halu arvostavaan ja tasa-arvoiseen kohteluun ja normaaliin arkeen. Nämä asiat eivät enää olekaan hyväksyttäviä kun kyseessä on ihminen, joka ei sovi tiettyyn muottiin. Täysistä ihmisoikeuksista haaveilukin on ”normaaleja” loukkaavaa, jos olet jotenkin ”erilainen”. Esimerkiksi turvapaikanhakijoilla, ulkomaalaiseen rakastuneilla ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvilla ei saisi joidenkin mielestä olla oikeutta edes perheeseensä.

Kukaan meistä ei todellakaan ole enkeli ja huonompaankin asemaan joutuneella ja keskivertonormaalin myytistä tavalla tai toisella poikkeavalla ihmisellä on oikeus tunteisiin, tasavertaiseen kohteluun ja myös oikeus yrittää vaikuttaa asioihin.

Kuva: http://www.funnyjunk.com/funny_pictures/4240516/Double+standards+at+their+best

Kuva: http://www.funnyjunk.com/funny_pictures/4240516/Double+standards+at+their+best

Laura Huhtasaari ja ihmisoikeuskriittisyys

”Perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari tiedustelee kirjallisessa kysymyksessään, olisiko Suomen aika luopua turvapaikanhakuoikeudesta, koska sitä ei ole hänen mukaansa tarkoitettu kymmeniin- tai satoihintuhansiin maahantulijoihin sovellettavaksi.”

Tästä muistui mieleeni se, kun joskus asioin Kelassa ja minulle todettiin, että vaikka ihminen olisi työkyvytön, niin tietyt sairaudet eivät oikeuta työkyvyttömyyseläkkeeseen, koska joitakin sairauksia on suhteessa ihmisillä niin paljon. Eli jos satut sairastumaan yleiseen sairauteen, ei enää välttämättä työkyvyttömyys tarkoitakaan työkyvyttömyyseläkettä. Menetät oikeutesi, koska samassa veneessä on paljon muitakin ihmisiä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari haluaa noudattaa samanlaista logiikkaa turvapaikanhakijoiden suhteen. Kun asiat eivät menekään juuri sillä tavalla putkeen kuin Huhtasaari on ajatellut, niin laitetaan kaikki kärsimään. Kun ihmisiä on Huhtasaaren ajatuksen mukaan liikaa, niin voidaankin ottaa kaikilta oikeudet pois.

”Huhtasaari viittaa myös presidentti Sauli Niinistön puheeseen valtiopäivien avajaisissa.” 

Ja tuliko jollekulle oikeasti yllätyksenä, miten nämä ”maahanmuuttokriittiset” ottivat presidentin sanat? Ihmisoikeuksien karsimista voidaan lähteä nyt hyvällä omallatunnolla ehdottelemaan, koska presidentin puhe. Tarkoitti tai ei, presidentti Niinistö antoi nyt ikävä kyllä puheellaan oikeutuksen tällaisille ulostuloille, ja ”Presidenttikin on samaa mieltä”-argumenttia tullaan luultavasti näkemään jatkossakin. Nyt voidaan presidentti Niinistön taholta yrittää luututa, mutta maito on jo maassa. Vaikeat ajat hoidetaan siis ilmeisesti jatkossa ihmisoikeuksista tinkimällä. Nyt saa olla oikein ”presidentin luvalla” ihmisoikeuskriittinen. Puhe on lähtenyt elämään omaa elämäänsä ja tätä mokaa on enää vaikea korjata.

Selvennän, että en pidä presidentti Niinistöä rasistina ja ymmärrän sen, että häntäkin huolestuttaa tilanne. Pidän kuitenkin hyvin valitettavana, että presidenttimme päätti lähteä tälle linjalle. Jos oli tarkoitus rauhoittaa tilannetta, niin puhe toimi nyt aivan päinvastoin.

Palatkaamme kuitenkin takaisin kansanedustaja Huhtasaaren näkemyksiin. Huhtasaari ei siis halua ihmisiä tänne. Haluaako Huhtasaari sitten auttaa paikan päällä? Perussuomalaiset eivät tunnetusti ole suhtautuneet myönteisesti kehityapuun, eikä Huhtasaari ole poikkeus.

Vuonna 2011 Laura Huhtasaari kirjoitti blogissaan:

”Kehitysavusta tulisi leikata rahaa Suomessa olevien vanhusten hyväksi. Tämä apu menisi varmasti perille. Miljardin euron kehitysapu tuntuu minusta kohtuuttomalta, varsinkin kun Suomi samaan aikaan ottaa monta miljardia lainaa.  Kehitysapurahoitusta kannattavat eniten hyvin toimeen tulevat ja erityisen hyväosaiset ihmiset. Budjettirahoitteista kehitysapua tulisi enemmän korvata vapaaehtoisella kehitysyhteistyömaksulla. Tällä tavoin globaalia vastuuta kokevilla kansalaisilla olisi mahdollisuus tukea kehitysmaita, mutta maailmanparantaminen tapahtuisi omasta päätöksestä eikä jonkun muun kukkarosta.”

Viimeinen virke on erikoinen. Käytännössähän nimittäin se vanhusten hoitaminen niin sanotuista yhteisistä rahoista on myös ”maailman parantamista”. Yhtä laillahan siis kaikki muukin ”maailman parantaminen” tulisi rahoittaa vapaaehtoisesti, koska onhan veronmaksajilla oikeus päättää mitä ja ketä he tukevat, eikö vain Huhtasaari…

2015 Huhtasaari vastasi vaalikoneessa seuraavasti:

Huhtasaarikehitysapu

 

Huhtasaaren mielestä ongelmien voi siis vain antaa olla. Eiväthän ne ole meidän asioitamme. Elämme kuitenkin globaalissa maailmassa. Sitä asiaa emme voi muuttaa. Mielestäni tällainen sisäänpäin käpertyminen on hyvin vastuutonta myös Suomen ja suomalaisten tulevaisuuden kannalta.

Jos Laura Huhtasaarella tai jollakulla muulla on esittää nykyistä turvapaikanhakumenettelyä toimivampi, oikeudenmukainen, ihmisoikeuksia kunnioittava ja kansainvälisiä sopimuksia noudattava järjestelmä, niin kuuntelen. Kansainvälisiä ihmisoikeuksia turvaavia sopimuksia ei pidä lähteä muuttamaan kevyin perustein ja tämä pitäisi ymmärtää ottaa ehdotuksia tehdessä huomioon.

Huomattavaa on myös, että pienten ihmisten ja tavallisen kansan puolueen edustaja on myös vastannut vaalikoneessa, että palkat ovat Suomessa liian korkeita. No, mutta niinhän se olikin, että ”Työväenpuolue ilman sosialismia”…

 

Presidentti Niinistö ja Ruususen uni

Presidentti Sauli Niinistön valtiopäivien avajaispuhe oli erittäin hämmentävä. Annakaisa Suni kirjoittaa Vihreässä langassa presidentin koventaneen puheitaan huomattavasti kuukaudessa. 

Väistämättä presidenttimme puheita kuunnellessa ja kirjoituksia seuratessa tulee sellainen olo, että me rasismia vastustavat ikään kuin toimimme myös väärin vastustaessamme rasismia. Me emme ole ”tolkun ihmisiä”, vaan me olemme se ”toinen ääripää”. Räksyttäjiä, jotka vain haukkuvat ja nimittelevät. Yhtä pahoja kuin se ”toinen ääripää”. Presidenttimme kannanotot ovat nyt ”tasapainottelua” ja sellaisen mielikuvan luomista, että kaikissa osapuolissa on yhtä lailla vikaa. Paitsi niissä ”tolkun ihmisissä”, jotka eivät sano mitään. Me rauhaa haluavat olemmekin yhtä lailla pahiksia kuin rasistit.

Näyttää siltä, että presidentti ilmeisesti ajattelee, että me rasismin vastustajat olemme imbesillejä. Jotakin naiiveja teinihippejä, jotka muka mielestämme pelastamme koko maailman tuosta vain laulaen ja pilveä poltellen. Ihan kuin kukaan meistä ei muka osaisi lainkaan ajatella tällaisten tilanteiden haastavuutta. Minä en ole mikään naiivi teinihippi ja kaikki tuntemani rasismin vastustajat ovat kaikki kaukana moisesta mielikuvasta.

Näyttää siltä, että presidentillämme ei ole lainkaan totuudenmukaista käsitystä siitä, millaista ihmisten kirjoa rasismin vastustajiin kuuluu. Eikä hänellä myöskään vaikuta olevan ihan käytännön käsitystä siitä, miten paljon syyttömät ja kunnolla elävät ihmiset saavat kohdata rasismia. Mahdollisia ratkaisuehdotuksia voisi presidenttimmekin esittää tavallisia ja kunnollisia ihmisiä syyllistämättä. Ei ole turvapaikanhakijoiden syytä, jos heitä matkalla hyväksikäytetään. Ei ole heidän syytään, jos joku käyttää heitä poliittisina pelinappuloina.

Se, miksi haastava tilanne on muuttunut erittäin vaikeaksi ja väkivallan sävyttämäksi ei ole turvapaikanhakijoiden, maahanmuuttajataustaisten tai meidän tavallisten rasismia vastustavien ihmisten syytä. Pakolaistilanteen kärjistymiselle ei ole kukaan yksittäinen ihminen meistä täällä voinut mitään. Ei presidenttimme. Ei turvapaikanhakija. Ei mamutaustainen. Eikä antirasisti. Siihen jokainen meistä voi edes pienillä asioilla ja omilla asenteillaan jonkin verran vaikuttaa, miten tilanne hoituu. Presidenttimme ”hiukan” enemmän kuin me muut.

Moni rasismia vastustava tekee paljon työtä. Miksi? Siksi, että tulevaisuus ei olisi täynnä vihaa ja väkivaltaa. Nyt kuitenkin ihan presidenttitasolta pukkaa viestiä, jonka mukaan meidän pitäisi sulkea silmämme. Me toimimmekin väärin, kun emme suostu olemaan hiljaa ja hyväksymään valheellisiin mielikuviin perustuvaa vihan lietsontaa, kun emme suostu hyväksymään sitä, että viha-aate arkipäiväistyy tai pikemminkin on jo arkipäiväistynyt. Se, että sanoo rasistia suoraan rasistiksi ei ole nimittelyä, eikä haukkumista. Se on totuus. Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä, eikös vain?

Poliisin toiminnan kritisoiminen aiheesta ei myöskään ole haukkumista. Minä arvostan poliiseja ja tapaamani poliisit ovat olleet yleensä hyvin ystävällisiä ja asiallisia, mutta tämä ei tarkoita, ettenkö voisi arvostella poliisin toimintaa, jos siihen tulee aihetta. Arvostelin aikoinaan eräässä vanhassa kirjoituksessani (josta päivitysten seurauksena ovat hävinneet kuvat, pahoitteluni tästä) sitä, että Helsingin poliisilaitos ei suhtautunut kovin vakavasti heidän Facebook-sivuillaan oleviin väkivaltakirjoituksiin. Ilmeisesti näinkään ei saisi tehdä.

En ”valitettavasti” antirasistina osaa ihan hirveästi arvostaa sitä, että poliisi käytännössä suojelee natsien ”oikeutta” valloittaa kadut, koska ”mielipide”. Arvostan myös presidenttiämme. Tämäkään ei tarkoita, ettenkö häntä kritisoisi, jos näen sen perustelluksi, kuten nyt. Asiallisen kritiikin antaminen ja keskustelu eivät ole haukkumista tai nimittelyä.

Hallitsemattomasta kansainvaelluksesta puhuminen on myös melkoista bensan liekkeihin heittämistä tässä ilmapiirissä. Jokainen asioita yhtään seuraava tietää, ketkä rakastavat tällaista retoriikkaa. Hallitsemattomasta maahanmuutosta (kansainvaellus) on jauhettu jo kauan ennen pakolaiskriisin kärjistymistä ja siitä jauhetaan, niin kauan kuin rasistien mielestä ”vääränlaisia ihmisiä” maastamme löytyy.

Presidenttimme on turha ihmetellä esimerkiksi tässä tekstissä esiintyneitä tulkintoja hänen puheestaan, kun hän on itse omaksunut puheeseensa hyvin samanlaista retoriikkaa, mitä esimerkiksi moni perussuomalainen käyttää. Olen vuosia seurannut käytyä keskustelua ruohonjuuritasolla ja en ikävä kyllä voi presidenttimme puheesta kovinkaan monenlaisia tulkintoja tehdä.

”Eurooppa, Suomi, länsimainen ajattelu ja arvomaailma – kaikki nämä ovat tulleet haastetuiksi.”

Kyllä, nämä asiat ovat todella tulleet haastetuiksi siinä vaiheessa, kun ”vitun mutiainen sut pitäis pistää happosäiliöön ja leikata korvat irti”-tyyppisten vihapuheiden kritisoiminen onkin vain ”sanavalintojen pilkkuun asti viilaamista”, ”suuren numeron tekemistä” ja ”nimittelyä”… Ei moisten tekstien kanssa tarvitse pilkkua viilata, kun olennainen asia hohtaa kirkkaasti kilometrien päähän mitään viilaamattakin.

Tiedän kunnollisia ihmisiä, jotka puurtavat arkisen kiireen keskellä rasismin vastaisen työn parissa. Monet heistä saavat palkaksi vainoa, tappo- ja raiskausuhkauksia, perättömiä rikosilmoituksia. Vihaa, vihaa ja lisää vihaa. Tiedän kunnollisia maahanmuuttajataustaisia ihmisiä, jotka saavat samanlaista kohtelua vain sen takia, että he ovat keitä he ovat. Näillä ihmisillä ei ole henkivartijoita. He elävät tavallista elämää, vaikka paskaa tulee niskaan. En ymmärrä, miksi presidenttimme aliarvioi näitä ihmisiä? Miksi tällaiset ihmiset samaistetaan vaikkapa rikoshistorian omaaviin äärioikeistolaisiin?

Homma menee auttamatta niin, että jos yrittää kumartaa kaikille, tulee samalla lopulta myös pyllistäneeksi kaikille.

Liitän tähän vielä kansandustaja Ozan Yanarin tänä aamuna saaman vastaajaviestin, jonka Yanar jakoi Facebookissa:

“Vitun ylimielinen mutakuono saatana, kannattaa alkaa pakkailee laukkuja ja miettiä, mihin suuntaan lähtee vittuun Suomesta saatana. Nyt on mitta täynnä ylimielisii mutiaisii, ketkä luulee, että ne tulee Suomeen tänne ja selittää meil, miten täällä eletään.

Tiedätsä saatana, että nyt alkoi sellainen katupartio, että mutakuonot saa turpaan ympäri Suomea. Ruvetaan kiertelee ja vetää pataan vittu. Voi olla, että mutiaisten tyttäretkin tulevat raiskatuksi ja vaimot. Ei kannattaisi välttämättä kulkee enää missään vittu.

Nii, suomalaisten mitta on täynnä, ymmärrätsä mutanaama?”

Tarkoittaako presidentti Niinistölle tolkku sitä, että tällaiseen ei saa puuttua, eikä tällaista saa tuomita? Katupartioita, polttopulloiskuja, raiskaus- ja väkivaltauhkauksia ja lasten päälle sylkemistä. Miettimistä, missä ihmiset uskaltavat asua. Kansanedustajataholta ehdotetaan ihan tosissaan turvapaikanhakijoiden liikkumisoikeuden rajaamista (on muuten hyvä tapa edistää kotouttamista tuo yhteiskunnasta eristäminen, eikun hetkinen…). Tällainen on muuttunut noin puolen vuoden aikana arjeksi.

Nyt olisi presidenttimmekin aika herätä Ruususen unestaan, katsoa sieltä norsunluutornistaan alas ja nähdä, mitä Suomessa (ja Euroopassa) oikeasti tapahtuu joka ikinen päivä. Olisiko presidenttimme aika nähdä, millaista kohtelua syyttömät ihmiset saavat etnisen taustansa tai ihmisarvon kannattamisen takia? Pitäisikö presidentin nyt itse löytää se mainostamansa tolkku?

”Katsokaa nyt niitä tilastoja!” – Kun suhteellisuudentaju on yliarvostettua

”Katsokaa nyt niitä tilastoja” ”Etkö sää usko tilastoja?” Nämä lausahdukset ovat maahanmuuttokriittisten kanssa keskusteltaessa tuttua kauraa. Kun halutaan muka osoittaa vaikkapa turvapaikanhakijoiden tai maahanmuuttajien olevan raiskaajia ja barbaareja, jotka eivät kunnioita naisia otetaan esille tilasto ja kerrotaan, kuinka monta kertaa kantasuomalaista todennäköisemmin turvapaikanhakija tai ”maahanmuuttaja” raiskaa. No sitten katsotaan tilastoja.

”Saa nähdä meneekö tämä asia poliisin kertomana perille. Suomessa tapahtui viime vuonna yli tuhat raiskausta. Tekijäksi epäillään turvapaikanhakijaa 25 tapauksessa. Maahan tuli viime vuonna yli 32 000 turvapaikanhakijaa eli heistä 0,08 prosentin epäillään syyllistyneen raiskaukseen.

Luitte oikein. Luku ei ole 8 prosenttia eikä 0,8 prosenttia, vaan 0,08 prosenttia. Toisin sanoen yli 99,9 prosentin ei epäillä syyllistyneen raiskaukseen.

Lisäksi 22 turvapaikanhakijan epäillään syyllistyneen seksuaaliseen ahdisteluun. Näiden rikosten määrä on vuonna 2015 lisääntynyt runsaasti, mutta ennen kuin laitatte kasvun turvapaikanhakijoiden syyksi, niin huomatkaa yksi asia. Seksuaalinen ahdistelu on ollut rikoslaissa vasta syksystä 2014 alkaen. Olisi ihme, jos teot eivät olisi lisääntyneet vuodesta 2014, jolloin teko ennätti olla rangaistava vain nelisen kuukautta.”

Tähän asti on ratsastettu ties minkälaisilla erikoisilla tilastotulkinnoilla ja asiallisistakin tulkinnoista on vedetty melkoisia johtopäätöksiä koskemaan myös ihmisiä, jotka eivät ole tehneet rikoksia. Mitä sitten tapahtuu, kun tilastot oikein tulkittuina eivät tuekaan maahanmuuttokriittisten käsitystä? Perussuomalaisen Tom Packalén sen sanoo, silloin tilastot muuttuvatkin harhaanjohtaviksi. Kun suorastaan ”innolla” mamukriittisissä piireissä odotettu raiskausten määrän massiivinen kasvu rikostilastoissa ei ole toteutunutkaan mamukriittisten hekumointien mukaan silloin kyse onkin siitä, että raiskauksia ei ilmoiteta ja tekijän tausta ei ole selvillä silloin, kun tekijää ei saada kiinni.

On varmasti täysin totta, että kaikkia raiskauksia ei ikävä kyllä ilmoiteta. On myös totta, että osa rikoksista jää ikävä kyllä selvittämättä. Voidaanko selvittämättä jääneitä tai ilmoittamatta jääneitä rikoksia sitten käyttää perusteettoman hysterian lietsomiseen onkin ihan toinen asia. Yhtälailla perustellusti voisin sanoa, että kaikki selvittämättä ja ilmoittamatta jääneet rikokset ovat taatusti vihreiden pienten miesten tekemiä, mutta he eivät ole vain jääneet kiinni.

”Sen vuoksi voin sanoa varmuudella, että raiskausrikoksista huomattavasti suurempi osa on turvapaikanhakijoiden tekemiä kuin vain parisenkymmentä. Kukaan ei tiedä varmaa totuutta.”

Kukaan ei tiedä varmaa totuutta paitsi näköjään Packalén.

”Turvapaikanhakijoiden tekemien raiskausten määrä on järkyttävän korkea, Packalén sanoo.”

Olisi mielenkiintoista kuulla tälle näkymykselle perusteet.

Uhrit pitäisi saada helpommin ilmoittamaan rikoksista. Ilmoituskynnystä ei kuitenkaan madalleta mamukriittisten metodeilla, jossa esimerkiksi ”vääränlaisille” naisille toivotaan raiskauksia ja naisia nöyryytetään. Raiskaus tai mikään muukaan rikos ei koskaan ole uhrin syytä, eikä ketään saa raiskata tai pahoinpidellä. Tuttua ei saa raiskata. Humalassa olevaa tai sammunutta ei saa raiskata. Ihmistä ei saa raiskata, vaikka et pitäisikään hänestä tai hänen ajatuksistaan. Tämä ”maan tapa” olisi syytä myös niiden mamukriittisten itsensä opetella. ”Maamme tapaan” eivät myöskään kuulu raiskauksilla uhkailut. ”Maamme tapaan” ei kuulu sekään, että joukko miehiä kyttää kenelle naiset saavat ”antaa”. Moni mamukriittinen voisi aloittaa naisten aseman parantamisen muuttamalla omaa toimintaansa ja suhtautumistaan naisiin.

Myös tulijoille kannattaa totta kai jokaisen meistä itsekin näyttää esimerkkiä, eikä toimia ”Älkää tehkö kuten minä teen, vaan kuten minä sanon”-periaatteella. Muistutuksena myös se, että seksuaalisen väkivallan kohteiksi joutuneiden asemaa ja oikeuksia ei paranneta tekemällä valheellisia ilmoituksia oman agendansa ajamiseksi.

Packalén unohtaa myös sujuvasti sen, että tämä ilmoittamattomuusongelma koskee kaikkia raiskauksia. Myös kantasuomalaisten tekemiä raiskauksia. Packalén nyt ”hätäpäissään” myös myöntää todeksi sen, että kaikkia raiskauksia ei ilmoiteta. Tätähän moni mamukriittinen on yrittänyt tähän asti keskusteluissa kiistää.

Jälleen kerran esitän mamukriittisille kysymyksen: Jos todella olette sitä mieltä, että halu alistaa tai raiskata on kiinni pelkästään kulttuurista, niin miksi joku kantasuomalainen raiskaa tai hekumoi ”suvakkihuorien” raiskaamisella? Entä miksi suurin osa turvapaikanhakijoista/maahanmuuttajista/ulkomaalaisista ei raiskaa? Täytynee siis jälleen kerran muistuttaa, että todellisuudessa rikoksen taustasyyt, oli rikos sitten mikä tahansa, ovat aina monitahoiset. Yhdellä tekijällä ei tuosta vain sormia napsauttamalla selitetä rikoksen taustoja. Taustatekijöitä yksilön kohdalla tutkaillessa kyse on aina kokonaisuudesta. Yksilön tekoja ei voida ennustaa tai kansanryhmiä leimata mihinkään todennäköisyyskertoimiin vedoten.

Ylipäänsä ryhmä turvapaikanhakijat/maahanmuuttajat/ulkomaalaiset ihan kuten ryhmä kantasuomalaisetkin on aika löyhä ryhmämääritelmä. Kaikkiin näihin ”ryhmiin” mahtuu jos jonkinlaista tallaajaa. Jotkut kuitenkin näyttävät oikeasti uskovan valtavien hajanaisten ryhmien toiminnan olevan yhteneväistä.

Sillä onko raiskauksista epäiltyjen osuus vaikkapa nyt siitä ryhmästä turvapaikanhakijat 0,08 prosenttia, 0,5 prosenttia, 1 prosentti tai 3 prosenttia ei sinänsä ole merkitystä sen kannalta, että tehdyn rikoksen perusteella ei voi leimata tai tuomita muita. Tuollainen leimaamislogiikka ei mitenkään poikkea siitä, että minun sanottaisiin olevan rikollinen, koska olen tatuoitu ja kaikki tatuoiduthan ovat olleet vankilassa. Kuulostaako moinen tyhmältä näin 2016? No niin minustakin, mutta mamukriitikko sinun ajattelusi on juuri tuollaista. Kun paniikki ja halu nähdä tietty ryhmä kelvottomana ottaa vallan, ei järjellä ja suhteellisuudentajulla ole enää lainkaan jalansijaa.

Jokainen raiskaus ja seksuaalinen ahdistelu on väärin. Ihmisen itsemääräämisoikeus kehoonsa on minulle kautta linjan erittäin tärkeä asia ja en voisi kuvitellakaan tukevani toimintaa, missä vaikkapa nainen on vain keppihevonen ja käyttöesine. Oikeastaan omasta näkökulmastani oudointa onkin se, että tähän ”vaan me saadaan raiskata, hakata ja alentaa meidän naisia”-joukkoon lipuu mukaan myös naisia.

Periaatteessa voin psykologisesta näkökulmasta jotenkin ymmärtää, miksi joku noin toimii, mutta hei mamukriittiset naiset käyttäisitte nyt oikeasti aivojanne ja arvostaisitte itseänne vähän korkeammalle. Ei se ihonväri tee alentavasta kohtelusta oikeutettua, eikä niitä mamukriittisiä miehiä kiinnosta naisten oikeudet pätkän vertaa. He ovat niin kaukana sankareista kuin olla ja voi.

Naisten "sankarit" asialla... Kuva: http://blogit.image.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/wp-content/uploads/sites/32/2016/01/kaasuputki.png

Naisten ”sankarit” asialla… Kuva: http://blogit.image.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/wp-content/uploads/sites/32/2016/01/kaasuputki.png

SPRgate – Kun seksin harrastaminen tai kihlaus tekee ”horatsun”

Taannoin uutisoitiin muutaman SPR:n työntekijöiden ja turvapaikanhakijoiden välisistä seksisuhteista. Kohuun on tullut jo moninaisia kannanottoja ja ovatpa myös maahanmuuttokriittiset ilakoineet, että ”mitä mää sanoin ämmät haluavat vain mustaa munaa”. Myös turvapaikanhakijan ja entisen SPR:n työntekijän kihlaus on aiheuttanut kohua. Toisistaan erillisiä asioita on myös joidenkin toimesta ansioituneesti sekoitettu ja on tulkittu niin, että myös SPR:n työntekijät olisivat ostaneet turvapaikanhakijoilta seksiä. Kyse oli siis kahdesta aivan erillisestä asiasta. 

Naistenpulustajajamustamuna

Mutta ehkä tämäkin on asia, joka nyt vain koetaan näin…

Eikö ole muuten aika mahtava tuo taustalla huokuva logiikka, että ”joku ämmä antoi vääränlaiselle, vitut mä enää ketään ämmiä halua ”suojella””?

Ensimmäiseksi täytyy erottaa toisistaan seksin ostaminen/seksin ostamisyritykset alaikäisiltä ja täysi-ikäisten aikuisten ihmisten väliset vapaaehtoiset suhteet. Seksin ostaminen/seksin ostamisen yritys alaikäiseltä on aina erittäin tuomittavaa ja alaikäisten turvapaikanhakijapoikien saama kohtelu tuokin esille sitä tärkeää seikkaa, että myös pojat ja miehet joutuvat seksuaalisen ahdistelun, hyväksikäytön ja painostuksen kohteeksi. Ongelma ei koske pelkästään tyttöjä ja naisia. Tämä ei toki oikeuta myöskään leimaamaan kaikkia naisia ”huoriksi” tai ahdistelijoiksi, kuten nyt tämänkin aiheen tiimoilta on eräiden aatteiden edustajien taholta tehty.

Kun aikuiset suostuvaiset ihmiset muodostavat suhteita keskenään en koe asian sinänsä kuuluvan minulle, enkä minä lähde ihmisiä moisesta tuomitsemaan. SPR:n omat käytännöt ovat heidän käytäntöjään ja SPR hoitaa itse mahdolliset seuraamusmenettelyt tällaisissa tapauksissa.

Jos on selkeästi todettavissa, että aseman omaava henkilö on käyttänyt asemaansa väärin ja sen avulla painostanut jollakin tavalla tavalla tai toisella heikommassa asemassa olevaa seksuaaliseen kanssakäymiseen tai suhteeseen, niin tämä on tietenkin väärin. Ei välttämättä rikos, mutta silti eettisesti väärin. Ei kuitenkaan voida automaattisesti olettaa, että kaikki suhteet, joissa osapuolten valta-asemat eivät virallisesti ole keskenään niin sanotusti sopusuhtaisia olisivat hyväksikäyttöön tai painostamiseen perustuvia suhteita. On aika uskomatonta, että vuonna 2016 nousee kohu ja nettiraivo pelkästään siitä ”vääränlaisesta” kumppanista.

On tietenkin jo spekuloitu turvapaikanhakijoiden motiiveja ryhtyä suhteisiin. Kukaan meistä ulkopuolisista ei kuitenkaan voi tietää toisten suhteiden motiiveja, eivätkä ne oikeastaan meille mitenkään kuulukaan. Jokainen tekee omilla motiiveillaan ja olemassa olevilla tiedoillaan päätökset siitä, mihin suhteeseen ryhtyy ja mihin ei.

On tehty jo yleisesti kattavia johtopäätöksiä siitä, millä motiiveilla naiset hakeutuvat töihin SPR:ään ja vastaanottokeskuksiin auttamaan. Jaellaanpa netissä jo kuvia, joissa SPR:n naistyöntekijöistä annetaan hyvin alentavaa kuvaa.

SPRPirjoalentava

Vastaanottokeskuksissa työskentelevät ovat jo saaneet melkoisesti paskaa niskaansa pitkin viime syksyä ennen tätä ”seksiskandaaliakin”, joten näin niitä naisia sitten ”puolustetaan”. Kun nainen ei toimi kuten mamukriittinen haluaa, häipyvät ”puolustushalutkin”. Ihan kuin naisten pitäisi törkykäytökseltä välttyäkseen hankkia mamukriittisten hyväksyntä sille, minne he hakeutuvat töihin ja kenen kanssa he saavat harrastaa seksiä tai solmia parisuhteen.

On selvää, että ihmisten ollessa toistensa kanssa tekemisissä on aina olemassa suhteiden muovautumisen riski. Olivat suhteet sitten parisuhteita tai ”vain” seksisuhteita ei niiden perusteella voida yleisesti vetää johtopäätöksiä ihmisten motiiveista lähteä esimerkiksi SPR:n toimintaan mukaan. Jokaisella yksilöllä on omat motiivinsa.

Edes suhteen muodostuminen ei mitenkään tarkoita sitä, että työhön tai vapaaehtoiseksi auttamaan olisi lähdetty motiivina seksuaalinen kanssakäyminen tai suhde. Kukaan ei voi etukäteen tietää, missä kohtaa ihmisen, jonka kanssa synkkaa tai johon kokee seksuaalista vetoa. Seiskan artikkelin kommenttiosioissa menee jo väellä lujaa. Vaikka kyseessä onkin niin sanotun roskalehden kommenttiosio, niin tasoltaan tämä ei poikkea mitenkään monista muista kommenttiosioista.

SPRSeiskakommentit

Päätä huimaavan korkealaatuista ja älykästä yhteiskunnallista keskustelua, eikö totta?

Mamukriittisten törkykirjoituksia kirjoittavien on nyt turhaa ratsastaa myöskään näillä hyväksikäytön kohteeksi joutuneilla nuorilla pojilla. Otetaan huomioon, että näiden samojen ihmisten mielestä jopa alaikäiset turvapaikanhakijat pitäisi pitäisi lähettää kuolemaan. Alentava suhtautuminen on alentavaa suhtautumista sukupuolesta riippumatta. Oli kyseessä sitten mamukriittinen törkykirjoituksia suoltava mies tai seksistä alaikäiselle rahaa tarjoava nainen, niin molemmat suhtautuvat toisiin ihmisiin alentavasti ja tällainen ei ole koskaan hyväksyttävää.

Seuraava kunnon someraivo saataneen vielä aikaiseksi tuosta kihlausuutisesta. Seiskan jutun kommenttiosiossa ja myös Facebookissa lämmitellään jo tunnelmaa.

Turviskihlauskommentti

Turvishoratsu

Siis aivan kamalaa. Nainen kehtasi mennä kihloihin! Stop the press! Uskomatonta, että vuonna 2016 seksin harrastaminen tai kihlautuminen tekee joidenkin silmissä ihmisestä ”horatsun”. Harva aikuinen kommentoija itsekään kai enää neitsyt on, mutta muut voidaan silti tuomita. Eikös meillä pitänyt saada valita itse kumppaninsa ja päättää itse seksielämästään?

Kun yksi tyrii, kaikkia rangaistaan

Uimahallit nousivat tällä kertaa turvapaikanhakijakeskustelussa esille. Kaleva uutisoi Haukiputaan Vesi Jatuli-uimahallin tapauksesta, jossa nuori turvapaikanhakija mies oli mennyt naisten pesutiloihin.

”Hän korostaa, että porttikielto koskee nimenomaan Oulun ensi- ja turvakoti ry:n ylläpitämän, 16-17-vuotiaille nuorille tarkoitetun tukiasumisyksikön asukkaita, ei kaikkia Oulussa asuvia turvapaikanhakijoita.”

”- Asiaan kyllä puuttuttiin, kun tilanne oli saatu selvitettyä. Kaikki turvapaikanhakijat poistettiin uimahallista.”

Ensimmäiseksi todettaneen, että kollektiivinen rangaistus kokonaista tiettyä ihmisryhmää kohtaan on lainvastaista. Syrjintä kielletään niin yhdenvertaisuuslaissa, perustuslaissa kuin rikoslaissakin. 

Toiseksi todettaneen, että kollektiivinen rangaistus ei ole yleensä kovin tehokas keino asennekasvatukseen tai ihmisten käytöksen muokkaamiseen. Muistan kun aikoinaan peruskoulussa koko luokkaa rangaistiin muun muassa kadonneista saksista ja siitä, että muutama luokkalainen naureskeli esitelmää luokassa pitävälle oppilaalle. Vaikka olimme ensimmäisessä tapauksessa lapsia ja toisessa teinejä rangaistus herätti kovasti ihmetystä monissa ja tunnetta, että samahan se on sitten tehdä väärin, jos kuitenkin rangaistaan.

Yhtä loogista olisi poistaa kaikki asuntolan x vammaiset asukkaat uimahallista ja laittaa koko porukalle porttikielto, kun yksi asuntolan asukas on käyttäytynyt huonosti ja rikkonut sääntöjä. Yhtä loogista olisi poistaa minut uimahallista ja lätkäistä minulle porttikielto siksi, että joku toinen vihreäsilmäinen tai tatuoitu on tyrinyt. Minä en ole vastuussa kenenkään toisen vihreäsilmäisen tai tatuoidun toiminnasta, eikä asiallisesti käyttäytynyt turvapaikanhakija ole yhtään sen kummemmin vastuussa siitä, jos joku toinen turvapaikan toimii idioottimaisesti. Seurauksien kohdistuminen syyttömiin ei ole missään määrin oikein, perusteltua tai järkevää, eikä pelkkään samaan ihmisryhmään kuuluminen tai tietyssä paikassa asuminen ole todellakaan mikään peruste rangaista.

Jaksan toivoa, että yleinen ilmapiiri olisi edelleen tällaista järjettömyyttä vastaan. Homma lähtee todella huolestuttaville urille, jos rangaistus pelkkään ihmisryhmään kuulumisen perusteella muuttuu täysin hyväksytyksi normiksi.

Olisi myös mielenkiintoista tietää, miten halli aikoo valvoa sitä, mistä asumisyksiköstä uimahalliin tuleva turvapaikanhakija on? Aika vaikeaksi menee homma henkilökunnallekin sen takia, että yksi on tehnyt väärin. Jos olisin kyseisessä uimahallissa töissä ottaisin asian järjettömyyden esille työnantajani kanssa.

Toki asiasta on myös herännyt keskustelua somen puolella. Seuraava viesti on Facebookin ryhmästä Haukipudas paskaradio

VesiJatuliasiakas

Yllättäen yksi henkilö on taas muuttunut kirjoituksessa ”laumaksi”…

”Elikkäs ohan se kumma ettei edes uimahallissa saa enään edes käydä rauhassa. Omalla käytöksellään nämä rasistiksi saa ihmisiä.”

Olen suoraan sanottuna aivan helvetin väsynyt tuohon ”Nää tekee itte meistä rasisteja”. Sanotaan nyt sellaisella kielellä, että mamukriittisetkin ymmärtävät: Ja vitut tee! Jos joidenkin urpojen perusteella leimaa noin suuren ihmisryhmän, niin kyllä se vika on ihan siellä leimaajan omassa päässä. Pitäisiköhän leimata suomalaiset, kun viime talvena uimahallissa pari suomalaista naista avoimesti naureskeli allasosastolla ylipainoiselle vesijumppaajalle? Entäs kun suominaiset mollasivat melko äänekkäästi ihan asiallisesti käyttäytyvää maahanmuuttajanaista lapsineen siellä allasosastolla? Pitäisikö kaikille vaaleaihoisille suomalaisille nyt laittaa porttikielto uimahalliin?

Entäs kun eräs suomimies tyynesti tunki itsensä kiinni selkääni terapia-altaan hartioita hierovassa suihkussa? Yritin aluksi tunkea häntä kauemmas, koska eihän ketään nyt lähdetä kiilaamaan pois kesken hänen vuoronsa, mutta kun hän vain sitkeästi jatkoi niin lopulta uin hämmentyneenä kauemmas. Tästä huolimatta en koe, että en saisi yleisesti ottaen rauhassa käydä uimahallissa, enkä ala leimata kaikkia vaaleanassuisia suomipoikia ja -tyttöjä. Kun ihmisiä on paljon samoissa tiloissa voi tulla kaikennäköisiä tilanteita, eikä niitä kaikkia voida etukäteen millään estää. Tämä ei tarkoita, ettäkö syntyneet tilanteet eivät olisi ikäviä tai pahimmillaan todella ahdistavia ja etteikö niitä pitäisi yrittää korjata.

Jälleen monelta jää huomaamatta se, että suurin osa turvapaikanhakijoista ei hyväksy sääntöjen vastaista käytöstä.

”Turvapaikanhakijoiden keskuudessa tieto tapahtuneesta otettiin vastaan järkytyksellä.
-Monet asukkaista olivat erittäin vihaisia uimahallista poistetulle henkilölle siitä, että hän pilaa käytöksellään kaikkien maineen, Savolainen sanoo.”

Vihreiden Oulun kaupunginvaltuutettu Janne Hakkarainen on tehnyt kantelun kollektiivisesta rangaistuksesta yhdenvertaisuusvaltuutetulle.

Olen täysin samoilla linjoilla Hakkaraisen kanssa. Seuraamukset pitää aina kohdentaa väärin toimineisiin ihmisiin. Kollektiivinen rangaistus käytännössä siitä, että ihminen on vain olemassa omana itsenään on väärin ja se todellakin rappauttaa ihmisten uskon oikein toimimisen kannattavuuteen.

Haukipudas paskaradio-ryhmään tehdyn päivityksen keskusteluketjussa siirryttiin jo siihenkin, että ”eivät kaikki osanneet edes uida”. Uimahalliin ei ilmeisesti saa tulla esimerkiksi opettelemaan uimista tai vaikka vain rentoutumaan?

Turvikseteivätosaauida

 

Pitäisiköhän kääntää katse vauvauinteihin? Helvetti soikoon, halliin tulee iso porukka uimataidottomia, jotka pahimmillaan vielä huutavat kurkku suorana! Kieltoon vain moiset, että saavat ”kunnon ihmiset” uida! *tähän sarkasmi merkki*

Edit: Turvapaikanhakijoiden porttikielto Vesi- Jatuliin on peruttu ja muutettu koskemaan vain naisten pukutiloihin tunkeutunutta henkilöä. Toivottavasti myös jatkossa muistetaan, että perusteeton joukkorangaistusten jakelu on laitonta, eikä tällaisia ylilyöntejä enää tapahdu.

Edit 2: Oulun sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä kommentoi Ylen mukaan seuraavaa: ”Asukkaiden ja asumisyksikön täytyy ottaa tästä kuitenkin kollektiivinen vastuu. Tämän täytyy olla viimeinen kerta.” 

Omaa mieltäni jäi askarruttamaan, että kuka pystyy sata varmasti takaamaan, että yksikään mies ei enää ikinä naisten puolelle tule vahingossa tai tahallaan? Miten tällainen pystytään takaamaan? Erilliset uimahallit miehille ja naisille? Edelleenkään yksilön toiminta ei ole muiden asukkaiden vika, eivätkä muut asukkaat myöskään voi väkisin yksilön käytöstä muuttaa.

Edit 3: Jussi Korhoselta Isän pikajunassa mainio blogipäivitys asiaan liittyen. Porttikielto julkiseen palveluun ei olekaan ihan niin yksinkertainen asia.