Koko kansan sylkykuppi

Olen kirjoittanut aikaisemminkin muutaman kiusaamisaiheisen blogikirjoituksen, mutta tästä aiheesta ei voi mielestäni puhua tai kirjoittaa liikaa. Koulut alkavat ja jokaisesti tuutista lykkää jälleen kerran kiusaamisen vastaista materiaalia. Ollaan järkyttyneitä nettihaukkumisesta ja ihmisiin kohdistuvista ulkonäköpaineista. Kuinka paljon tässä on mukana kaksinaismoralistista jeesustelua? Kuinka moni näistä aikuisista harrastaa itse nettikiusaamista ja ruokotonta käytöstä?

Tulisiko mieleesi toivoa toiselle ihmisille tuskaista kuolemaa? Tulisiko mieleesi toivoa toiselle sairastumista ihosyöpään? Tulisiko mieleesi sanoa toista rumaksi ja kyvyttömäksi läskiksi? Tulisiko mieleesi kehottaa toista tappamaan itsensä? Tulisiko mieleesi huutaa ylipainoiselle mielenterveysongelmaiselle, että ” Vitun läski, et osaa edes laihduttaa!!!” Senkin uhalla, että kaikki jatkossa inhoavat entistä enemmän myös minua aion kirjoittaa tässä kirjoituksessa Johanna Tukiaisen dissaajista. Mielenterveysongelmista kärsivän päihdeongelmaisen naisen kustannuksella omaa itsetuntoaan pönkittävistä tapauksista.

Koska muutoin tähän pukkaa sen kymmenen kommenttia, joissa minua tituleerataan ”Tuksun ystäväksi” tai ”Tuksun perseennuolijaksi”, niin tiedoksi jo tässä vaiheessa kaikille; en ole kumpaakaan. En ole koskaan tavannut Tukiaista, en ole koskaan ollut Tukiaisen keikalla, enkä halua Tukiaisen ystäväpiiriin. Minä olen ihminen, ja yritän käyttäytyä kuten ihminen ihmistä kohtaan myös Tukiaisen kohdalla. Yritän ajatella asioita loogisesti ja järkevästi. En hyväksy pahoinpitelemistä, haukkumista tai eläinrääkkäystä, enkä minkään rikoksen tekemistä missään määrin, mutta melkoisen ajattelematon yksilö saa olla, jos ei muka oikeasti huomaa sitä, että Tukiaisella ovat asiat nyt todella huonosti. Hän on vakavasti sairas nainen, joka tarvitsisi kiireellistä apua.

Jos Tukiainen kokkaa seitiä, niin eikö se seitikin ole uusavuttomien ruokaa! Ihan paskaakin moinen ruoka on. Ainakin siinä on liikaa kermaa, ja vittu kukaan nyt tomaatteja laita seitin kanssa! Ei lapsillekaan voisi tarjota tuollaista ruokaa. Jotakin vikaa siinä on oltava jo kuvan perusteella. Marinoidut grillilihat ovat myös lähtökohtaisesti paskaa ruokaa, koska Tukiainen kokkaa niitä. Eiväthän ne maailman laadukkainta lihaa olekaan, mutta huomiotta voidaan jättää se, että iso osa suomalaisista ostaa ja syö näitä samoja ”paskaruokia” itsekin. Näppärää, että kaikki kommentoijat muuten ovat ainakin mielestään loistavia gourmet-kokkeja, jotka taatusti ostavat aina parasta laatua. Toim. huom. Seiti muuten on kylläkin oikein maukasta kun sen hyvin kokkaa. Allekirjoittanut on näet koulutettu kokki, ja ollut myös gourmet-ravintolassa töissä. 

Jos Tukiainen ilmoittaisi menevänsä vieroitukseen ja hoitoon, niin sekin olisi varmasti paskaa ja väärin, koska Tukiainen. Hienoin ja yleisin argumentti näissä keskusteluissa on, että koska Tukiainen haukkuu ihmisiä ja on väkivaltainen, joten toki minäkin saan irvistellä keikoilla ikenet kipeinä Tukiaiselle, ja naputtaa kotona sormet sauhuten tavaraa Seiska Liveen tai Faceen. Koska minulla on oikeus! Koska Tukiainen tekee niin ja näin, niin minäkin voin tehdä… No jumalauta sentään, jos naapuri kivittää kissani niin saanko minä kivittää hänen kissansa, koska karma ja vaikka mitä muuta paskaa?! No en tietenkään saa! Ajatelkaa nyt joskus itse edes viisi sekuntia mitä te teette! Maailmassa on sairaita ihmisiä, jotka sarjamurhaavat. Pitääkö teidänkin siis tehdä niin? Laumasieluisuutta pahimmillaan. Toinen klassikko on se, että ”Kaikki muutkin haukkuvat ja pilkkaavat Tuksua!!!” Hyppäättekö te kalliolta, jos kaverikin tekee niin? Etkö uskalla olla eri mieltä? Etkö uskalla on fiksu? Etkö uskalla ajatella itse? Etkö uskalla olla kiusaamatta? Pelkäätkö todellakin, että sosiaaliset suhteesi katkeavat, jos et kiusaa?

Touhu on mennyt aivan absurdiksi kaikin puolin. Toisesta poskesta kauhistellaan ulkonäköpaineita, ja toisesta poskesta haukutaan Tukiaista vitun rumaksi ihrapalloksi, joka ei ikinä saa miestä. Naisten toinen suupieli vaahtoaa siitä, miten jokaisen pitäisi olla oma itsensä, ja toinen suupieli vaahtoaa siitä miten ainoastaan tietyllä tavalla koulutetut, tietyn painoiset, ja tietyllä tavalla pukeutuvat ja tietyssä rytmissä nukkuvat saavat miehen. Miesten toinen suupieli vaahtoaa siitä, miten kukaan ei halua panna rumaa ja läskiä Tukiaista, ja toinen suupieni meuhkaa siitä, miten on väärin arvostella naisten ulkonäköä. Samalla kun pilkataan Tukiaisen laadukkaan miehen kriteerejä, luodaan itse uudet kriteerit sille millainen ihminen voi saada ”laadukkaan kumppanin”. Jälleen ollaan ajatuksellisesti aivan samalla tasolla kuin se suuresti halveksittu Tukiainen. Se, että blondit pidennykset vaihdetaan ruskeaan tai vaikka vihreään omaan tukkaan, tai vaikka irokeesiin ei muuta viestin sisältöä miksikään. Ajatus on aivan yhtä lapsellinen. Ajatus siitä, että olisi tietty yleismaailmallinen malli, jonka avulla saa sen kaikista ”laadukkaimman kumppanin” tai ”laadukkaimman elämän” on mielestäni täysin naurettava.

Näillä ihmisillä on aivan yhtä kovat paineet yrittää esittää elävänsä sitä omaa ”Miami-unelmaansa”, joka on siis heidän kohdallaan keskiluokkainen niiiin ihana elämä omistusasunnossa puolison, koiran ja niiiiin hyvän työn kera. Se, että Miami vaihdetaan Härmän törmään ei edelleenkään muuta viestin sisältöä. Aikuiset ihmiset pitävät kovin tärkeänä sitä millainen pitäisi olla ulospäin, että elämä olisi tyydyttävää muiden silmissä. Ihmisten mielestä kurjaa ei ole se, että Tukiainen on tällä hetkellä rappiolla, vaan kurjaa on se, että Tukiainen aika estottomasti näyttää sen julki. Ulkokuori pitäisi näet olla kunnossa ongelmista huolimatta. Pilvilinnansa ja kulissinsa kullakin. 

”Sehän halusi julkkikseksi!” ”Sitä saa mitä tilaa!” ”Karma!” Kun vihansa verhoaa tällaiseen, niin sehän on ihan ok. Karmahan se vain Tukiaiselle kostaa, kun minä auon päätäni netissä… Kaikki sanovat tietenkin tuomitsevansa vain rikokset, joita Tukiainen on tehnyt. No jos ette hyväksy Tukiaisen tekemiä rikoksia, niin keskustelkaa sitten niistä! Tukiaisen haukkuminen läskiksi porsaaksi ei lopeta hänen tekemisiään. Miten se paino ylipäänsä liittyy rikoksiin? Miten likaisen mekon kuvan levittäminen netissä edesauttaa tilannetta? Jos haluan keskustella hallituksen toimista, niin en minäkään kirjoita Kataisen silmälaseista tai Arhinmäen tennareista.

En ole itse niin hyvä ihminen, että voisin heitellä Tukiaista kivillä. En hyväksy monia Tukiaisen tekoja, mutta toivon silti sydämestäni, että hän hakisi apua ongelmiinsa ja hänen elämänsä palautuisi järjestykseen. Yritän kannustaa muutokseen ja avun hakemiseen elämässä, sillä Tukiainen on ihminen siinä missä minäkin. Olen todella epätäydellinen ihminen, mutta en todellakaan toivo edes pahimmalle vihamiehelleni tuskaista kuolemaa tai syöpään sairastumista. Toki tunnen ohimenevää vihaa ja raivoa milloin mistäkin, joka on täysin normaalia, mutta tällainen systemaattinen vainoaminen, tai toiselle pahan toivominen ei mielestäni enää ole normaalia käytöstä keneltäkään. Nykyään nettikeskusteluissa tuntuu olevan kaksi ääripäätä joka asiassa. Jos et pilkkaa ja hauku, niin olet perseennuolija tai hienostelija ja teeskentelijä. Kritiikkiähän ei voi ilmaista asiallisesti, koska se olisi tylsää eikä se ole sosiaalisesti hyväksyttyä. 

Kun Tukiainen kirjoitti joskus muinoin, että toivoisi Arton sairastuneen diabetekseen Julian sijaan, niin kaikki huusivat suu vaahdossa kuinka moraaliton hän on. Seuraavaksi omalta näppikseltä suolletaan tekstiä, jossa toivotaan Tukiaisen sairastuvan ja kärsivän. Mutta kun Tukiainenhan on se kaksinaismoralisti… En minä, vaan tuo toinen. Tuon toisen vika kaikki. Sitten taas voidaan haukkua ”Tuksua” siitä miten hän ei ota vastuuta teoistaan. Miten hän on aina syyttää toisia. Yhtä kyvyttömiä nämä päänaukojat ovat sitä vastuuta ottamaan. Heidän ei itse tarvitse ottaa vastuuta, koska vain Tukiaisen tarvitsee. Eivähän he nyt tee muuta kuin haukkuvat ja kiusaavat. Sehän nyt on ihan pieni asia, koska ”Tuksu löi miestä pullolla päähän!” ”Siis nyt keskustelimme sinun teoistasi…” ”Niin mutku Tuksu löi miestä pullolla päähän!” *huokaus ja epätoivoista pään pudistelua* 

Miksi minä sitten seuraan Tukiaiseen liittyviä keskusteluja? Siksi, että tämä on mielestäni psykologisesti ja sosiaalisesti kaikessa vastenmielisyydessään huolimatta omalla tavallaan mielenkiintoinen ilmiö, ja mainio osoitus ihmisten parissa nopeasti leviävästä massakäytöksestä. Miettimättä omaa vastuuta lähdetään mukaan ilmiöön, koska kaveritkin näin tekevät. Oikeutetaan omat tekemiset aivan älyttömillä argumenteilla. Ehkä jopa pelätään jäävänsä sosiaalisista piireistä ulkopuolelle. En kivitä kiusaajiakaan. Lähinnä ihmettelen heidän sokeuttaan heidän oman käytöksensä suhteen. Kun Tukiainen haukkuu jonkun, se on asiatonta käytöstä. Kun dissaaja haukkuu Tukiaisen se on ”palautetta”.

Tukiainen on tietynlainen aikakautemme peili. Suurin osa meistä katsoo siihen, mutta vain harva näkee, että siellä olemmekin me itse. Jokainen meistä on heikko, ja ei ole kiveen kirjoitettu kenestä tulee päihde- tai mielenterveysongelmainen. Kiusaaminen on henkistä väkivaltaa, ja hyväksyttyjä kiusaamisen kohteita ei aikuisten oikeasti ole olemassakaan. Ajatelkaa tätä joskus edes pieni hetki. Jonakin päivänä sitä voi itse joutua sille puolelle, jota tänään on valmis heittämään kivillä. Miksi hitossa pitää lyödä jo maassa makaavaa ihmistä entistä enemmän ja nauraa vielä päälle?

Koska tämä asia on selkeästi monelle kovin haasteellinen, niin otetaan yksi esimerkki asiallisesta kommunikoinnista. Jos tuomitset Tukiaisen koirien pidon, niin ilmaise se selkeästi ja vauhkoamatta esimerkiksi näin: ”En hyväksy sitä, että koiria ei lenkitetä asiallisesti. Tukiainen on nyt mielestäni kyvytön hoitamaan hoiria. Oli väärä päätös antaa Tukiaiselle koirat takaisin ja toivon, että koirat saavat pian paremman kodin.” Ei näin: ”Vitun läski horooo. Palat helvetissä ,koska oot niin vitun ttyhmä ja rumaa tankki1!11!”

Olen usein kysynyt itseltäni tuntisivatko nämä kiusaajat mitään pistoa sydämessään, jos lehdistö huomenna kertoisi meille, että Johanna Tukiainen teki itsemurhan? Olen tullut siihen tulokseen, että he eivät tällaiseen kykenisi. He eivät mielestään ole tehneet mitään väärää. He reagoivat aivan samoin kuin Tukiainen lyötyään miestä pullolla päähän. Silti he ovat mielestään paljon Tukiaista ylempänä. Väistämättä mieleeni tulee eräs South Parkin jakso, toivottavasti tämä pätkä kertoo loput. Säröillä oleva ihminen on helppo rikkoa lopullisesti. Se ei ole mikään saavutus. (Skipatkaa huono kuvanlaatu, se ei ole nyt se olennaisin asia.) http://www.youtube.com/watch?v=ZwwDDc2F00Y

Huomaathan: Tukiaiseen liittyvien törkykommenttien kohdalla ilkeä suvakkihippitäti klikkaa unapprove-namiskaa, joten älä vaivaudu törkyä kirjoittamaan. Ainoastaan asiallinen kommentointi on sallittua. Esimerkistä voit tsekata millainen viesti ei tule menemään läpi, jos jokin jäi epäselväksi. Välttelen yleensä Tukiaisen nimen mainitsemista keskusteluissa, koska jo nimen mainitseminen saa törkypostaukset virtaamaan. En halua esimerkiksi omalle Face-seinälleni moista törkyä. Tukiaisesta ei ole oikein koskaan pystynyt asiallisesti keskustelemaan missään. Blogissa voin nyt tehdä poikkeuksen, koska täällä on niin helppo hallinnoida kommentteja ja pistää törky ö-mappiin. Olen miettinyt kuukausia kirjoittaako tämä postaus vaiko ei. Päädyin tämän nyt kirjoittamaan, koska olen jo niin pitkään halunnut päästää ilmoille mielipiteeni tästä ilmiöstä.