Presidentti Niinistö ja Ruususen uni

Presidentti Sauli Niinistön valtiopäivien avajaispuhe oli erittäin hämmentävä. Annakaisa Suni kirjoittaa Vihreässä langassa presidentin koventaneen puheitaan huomattavasti kuukaudessa. 

Väistämättä presidenttimme puheita kuunnellessa ja kirjoituksia seuratessa tulee sellainen olo, että me rasismia vastustavat ikään kuin toimimme myös väärin vastustaessamme rasismia. Me emme ole ”tolkun ihmisiä”, vaan me olemme se ”toinen ääripää”. Räksyttäjiä, jotka vain haukkuvat ja nimittelevät. Yhtä pahoja kuin se ”toinen ääripää”. Presidenttimme kannanotot ovat nyt ”tasapainottelua” ja sellaisen mielikuvan luomista, että kaikissa osapuolissa on yhtä lailla vikaa. Paitsi niissä ”tolkun ihmisissä”, jotka eivät sano mitään. Me rauhaa haluavat olemmekin yhtä lailla pahiksia kuin rasistit.

Näyttää siltä, että presidentti ilmeisesti ajattelee, että me rasismin vastustajat olemme imbesillejä. Jotakin naiiveja teinihippejä, jotka muka mielestämme pelastamme koko maailman tuosta vain laulaen ja pilveä poltellen. Ihan kuin kukaan meistä ei muka osaisi lainkaan ajatella tällaisten tilanteiden haastavuutta. Minä en ole mikään naiivi teinihippi ja kaikki tuntemani rasismin vastustajat ovat kaikki kaukana moisesta mielikuvasta.

Näyttää siltä, että presidentillämme ei ole lainkaan totuudenmukaista käsitystä siitä, millaista ihmisten kirjoa rasismin vastustajiin kuuluu. Eikä hänellä myöskään vaikuta olevan ihan käytännön käsitystä siitä, miten paljon syyttömät ja kunnolla elävät ihmiset saavat kohdata rasismia. Mahdollisia ratkaisuehdotuksia voisi presidenttimmekin esittää tavallisia ja kunnollisia ihmisiä syyllistämättä. Ei ole turvapaikanhakijoiden syytä, jos heitä matkalla hyväksikäytetään. Ei ole heidän syytään, jos joku käyttää heitä poliittisina pelinappuloina.

Se, miksi haastava tilanne on muuttunut erittäin vaikeaksi ja väkivallan sävyttämäksi ei ole turvapaikanhakijoiden, maahanmuuttajataustaisten tai meidän tavallisten rasismia vastustavien ihmisten syytä. Pakolaistilanteen kärjistymiselle ei ole kukaan yksittäinen ihminen meistä täällä voinut mitään. Ei presidenttimme. Ei turvapaikanhakija. Ei mamutaustainen. Eikä antirasisti. Siihen jokainen meistä voi edes pienillä asioilla ja omilla asenteillaan jonkin verran vaikuttaa, miten tilanne hoituu. Presidenttimme ”hiukan” enemmän kuin me muut.

Moni rasismia vastustava tekee paljon työtä. Miksi? Siksi, että tulevaisuus ei olisi täynnä vihaa ja väkivaltaa. Nyt kuitenkin ihan presidenttitasolta pukkaa viestiä, jonka mukaan meidän pitäisi sulkea silmämme. Me toimimmekin väärin, kun emme suostu olemaan hiljaa ja hyväksymään valheellisiin mielikuviin perustuvaa vihan lietsontaa, kun emme suostu hyväksymään sitä, että viha-aate arkipäiväistyy tai pikemminkin on jo arkipäiväistynyt. Se, että sanoo rasistia suoraan rasistiksi ei ole nimittelyä, eikä haukkumista. Se on totuus. Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä, eikös vain?

Poliisin toiminnan kritisoiminen aiheesta ei myöskään ole haukkumista. Minä arvostan poliiseja ja tapaamani poliisit ovat olleet yleensä hyvin ystävällisiä ja asiallisia, mutta tämä ei tarkoita, ettenkö voisi arvostella poliisin toimintaa, jos siihen tulee aihetta. Arvostelin aikoinaan eräässä vanhassa kirjoituksessani (josta päivitysten seurauksena ovat hävinneet kuvat, pahoitteluni tästä) sitä, että Helsingin poliisilaitos ei suhtautunut kovin vakavasti heidän Facebook-sivuillaan oleviin väkivaltakirjoituksiin. Ilmeisesti näinkään ei saisi tehdä.

En ”valitettavasti” antirasistina osaa ihan hirveästi arvostaa sitä, että poliisi käytännössä suojelee natsien ”oikeutta” valloittaa kadut, koska ”mielipide”. Arvostan myös presidenttiämme. Tämäkään ei tarkoita, ettenkö häntä kritisoisi, jos näen sen perustelluksi, kuten nyt. Asiallisen kritiikin antaminen ja keskustelu eivät ole haukkumista tai nimittelyä.

Hallitsemattomasta kansainvaelluksesta puhuminen on myös melkoista bensan liekkeihin heittämistä tässä ilmapiirissä. Jokainen asioita yhtään seuraava tietää, ketkä rakastavat tällaista retoriikkaa. Hallitsemattomasta maahanmuutosta (kansainvaellus) on jauhettu jo kauan ennen pakolaiskriisin kärjistymistä ja siitä jauhetaan, niin kauan kuin rasistien mielestä ”vääränlaisia ihmisiä” maastamme löytyy.

Presidenttimme on turha ihmetellä esimerkiksi tässä tekstissä esiintyneitä tulkintoja hänen puheestaan, kun hän on itse omaksunut puheeseensa hyvin samanlaista retoriikkaa, mitä esimerkiksi moni perussuomalainen käyttää. Olen vuosia seurannut käytyä keskustelua ruohonjuuritasolla ja en ikävä kyllä voi presidenttimme puheesta kovinkaan monenlaisia tulkintoja tehdä.

”Eurooppa, Suomi, länsimainen ajattelu ja arvomaailma – kaikki nämä ovat tulleet haastetuiksi.”

Kyllä, nämä asiat ovat todella tulleet haastetuiksi siinä vaiheessa, kun ”vitun mutiainen sut pitäis pistää happosäiliöön ja leikata korvat irti”-tyyppisten vihapuheiden kritisoiminen onkin vain ”sanavalintojen pilkkuun asti viilaamista”, ”suuren numeron tekemistä” ja ”nimittelyä”… Ei moisten tekstien kanssa tarvitse pilkkua viilata, kun olennainen asia hohtaa kirkkaasti kilometrien päähän mitään viilaamattakin.

Tiedän kunnollisia ihmisiä, jotka puurtavat arkisen kiireen keskellä rasismin vastaisen työn parissa. Monet heistä saavat palkaksi vainoa, tappo- ja raiskausuhkauksia, perättömiä rikosilmoituksia. Vihaa, vihaa ja lisää vihaa. Tiedän kunnollisia maahanmuuttajataustaisia ihmisiä, jotka saavat samanlaista kohtelua vain sen takia, että he ovat keitä he ovat. Näillä ihmisillä ei ole henkivartijoita. He elävät tavallista elämää, vaikka paskaa tulee niskaan. En ymmärrä, miksi presidenttimme aliarvioi näitä ihmisiä? Miksi tällaiset ihmiset samaistetaan vaikkapa rikoshistorian omaaviin äärioikeistolaisiin?

Homma menee auttamatta niin, että jos yrittää kumartaa kaikille, tulee samalla lopulta myös pyllistäneeksi kaikille.

Liitän tähän vielä kansandustaja Ozan Yanarin tänä aamuna saaman vastaajaviestin, jonka Yanar jakoi Facebookissa:

“Vitun ylimielinen mutakuono saatana, kannattaa alkaa pakkailee laukkuja ja miettiä, mihin suuntaan lähtee vittuun Suomesta saatana. Nyt on mitta täynnä ylimielisii mutiaisii, ketkä luulee, että ne tulee Suomeen tänne ja selittää meil, miten täällä eletään.

Tiedätsä saatana, että nyt alkoi sellainen katupartio, että mutakuonot saa turpaan ympäri Suomea. Ruvetaan kiertelee ja vetää pataan vittu. Voi olla, että mutiaisten tyttäretkin tulevat raiskatuksi ja vaimot. Ei kannattaisi välttämättä kulkee enää missään vittu.

Nii, suomalaisten mitta on täynnä, ymmärrätsä mutanaama?”

Tarkoittaako presidentti Niinistölle tolkku sitä, että tällaiseen ei saa puuttua, eikä tällaista saa tuomita? Katupartioita, polttopulloiskuja, raiskaus- ja väkivaltauhkauksia ja lasten päälle sylkemistä. Miettimistä, missä ihmiset uskaltavat asua. Kansanedustajataholta ehdotetaan ihan tosissaan turvapaikanhakijoiden liikkumisoikeuden rajaamista (on muuten hyvä tapa edistää kotouttamista tuo yhteiskunnasta eristäminen, eikun hetkinen…). Tällainen on muuttunut noin puolen vuoden aikana arjeksi.

Nyt olisi presidenttimmekin aika herätä Ruususen unestaan, katsoa sieltä norsunluutornistaan alas ja nähdä, mitä Suomessa (ja Euroopassa) oikeasti tapahtuu joka ikinen päivä. Olisiko presidenttimme aika nähdä, millaista kohtelua syyttömät ihmiset saavat etnisen taustansa tai ihmisarvon kannattamisen takia? Pitäisikö presidentin nyt itse löytää se mainostamansa tolkku?

Koska väkivalta on väärin, niin pitäisi vähän hakata…

Keskustelut Helsingin katujengistä ovat saaneet minut miettimään, että miksi nämä maahanmuuttokriitikot niin kovasti hokevat, että ”tämä on Suomi, eikä mikään Saudi-arabia”-tyylistä settiä? Hehän sopisivat oman käytöksensä puolesta mitä parhaiten esimerkiksi ääri-islamistien kanssa samaan sakkiin. Kyllä me elämme todellakin Suomessa. Meillä oikeuslaitos tuomitsee ja poliisi valvoo lain noudattamista. Meillä kylätuomioistuimet eivät hakkaa tai tapa ihmisiä, vaikka kuinka haluttaisiin uskoa valkoisen miehen etuoikeuteen toimia tavalla, joka kuitenkin ”vääränväristen tekemänä” on halveksittavaa. Laki koskee myös valkoisia ”isänmaanpuolustajia”.

Kuten aikaisemmassa postauksessa mainitsin, netissä kiersi nimilista Helsingin kohutusta ”katujengistä”. Helsingin poliisilaitoksen mukaan listalla on täysin syyttömiä ihmisiä. Nuoret ovat kertoneet, että he eivät uskalla poistua kotoaan, koska he pelkäävät aikuisten katupartiolaisten käyvän heidän kimppuunsa.

Sen lisäksi, että rivimamukriitikot ovat olleet innosta piukeana, kun nyt sai syyn muka oikeutetusti suunnitella ”neekereiden hakkaamista”, myös kansanedustajamme Tom Packalén heitteli bensaa liekkeihin jauhamalla paskaa ”mamujengin rasistisista motiiveista”. Poliisi kiisti tällaiset tiedot, mutta siitä huolimatta vahinko oli jo tapahtunut.

Mielenkiintoiseksi asian tekee myös se, että omien sanojensa mukaan Packalén on keskustellut ”asian kanssa tekemisissä olevien henkilöiden” kanssa, ja heidän kertomansa tiedot loogisesti miehen kertoman mukaan siis poikkeavat poliisin julkisuuteen tiedottamista asioista. Mikäli Packalénin kertomus on totta, onkin aiheellista kysyä, ketkä tietoja ovat Packalénille kertoneet? Muistutuksena vielä, että Packalénhan on tällä hetkellä itse virkavapaalla Helsingin poliisista. Itselleni tuli myös kieltämättä mieleen, että onko Packalén keksinyt koko jutun päästään? Jos esitutkinta materiaali tulee poikkeamaan Packalénin kertomuksesta, niin ainahan voi sanoa, että ”mamujen rikoksia salaillaan”, ja läpi menee. Mietin myös, että jos Packalén on keskustellut jonkun hengenheimolaistensa kanssa, niin ovatko ”tiedot” vain omia käsityksiä? Hämmennystä ja epävarmuuttahan näiden on tarkoitus luodakin, ja ikävä kyllä se näyttää toimivan. Packalénin toimista on Helsingin Sanomien mukaan jätetty rikosilmoitus.

Partioiden organisoinnin yhteydessä Facebookissa muistettiin toki myös korostaa nimenomaan sitä, että ”kun neekereitä tarvitsisi vähän hakata, ja ne eivät osaa lukea, eivätkä laskea”. ”Laatujournalismistaan” tunnettu Seiska yllätti positiivisesti, ja vaivautui kaivamaan esille jengiläisten taustoja. Rikoksiin syyllistyneillä nuorilla on taustallaan sosiaalisia ongelmia. Päätellen siitä, että jengiin sopii etniseltä taustaltaan hyvin kirjavaa joukkoa, voisimme ajatella, että sosiaaliset tekijät ovat se tärkein asia. Toki voimme miettiä, miten maahanmuuttajien syrjäytymisriskiä vähennetään, ja miten kotouttamisprosessia parannetaan, mutta tämä ei öyhöttämällä toteudu. Toki oli selvää, että ”tarttis vähän hakata tyhmii neekerei”-linja vedetään tiettyjen ihmisten toimesta esille, koska tekijöissä on mamutaustaisia.

Monen silmissä Packalén ja ”kumppanit” ovat nyt kuitenkin sankareita, jotka ”puhuvat asioista niiden oikeilla nimillä”. Jotenkin surkuhupaisaa, että nämä aina hokevat sitä, että asioista pitää puhua niiden oikeilla nimillä, mutta he eivät juuri koskaan itse tee niin. Olisihan se tietenkin ihan hirveää, jos keskustelussa pitäisi osata sanoa muutakin kuin ”postimerkki perseeseen”. Ongelmat kun ovat usein piirun verran monitahoisempia, ja myös vaikeampia ratkaista. Öyhöttäminen on helpompaa. Toisaalta voisihan sitä itsekin alkaa vaatia, että nämä kansalaistuomioistuin kaverit voisi lähettää vaikka Intiaan. Siellä he varmasti viihtyisivät hyvin…

Surkeaa on oikeasti se, että edes poliisin jäitä hattuun-pyynnöt eivät näihin tunnu tehoavan. Muutama ehkä pelästyy, muuta pääsääntöisesti öyhötys jatkuu ehkä jopa kiihtyvään tahtiin. Taas päästään myös tietysti avautumaan hyysäämisestä ja rikollisten suojelemisesta. Olis sitten kyse rikoksiin syyllistyneistä nuorista tai pedofiileistä, niin joka helvetin kerta homma lähtee lapasesta. Joka helvetin kerta poliisi saa rauhoitella näitä ”katupartiolaisia”. Mitään kukaan näistä ei kuitenkaan näytä oppivan. Yrittääkö nyt saada kaaliinne, että myös teidän täytyy noudattaa Suomen lakia. Kannattaa myös miettiä, että mitä jos joku tekisi sinun lapsellesi ”jäynän”, ja hoitaisi hänen nimensä tällaiselle listalle?

Kuulemma listat pelottavat tekijöitä, ja he jäävät kotiin. En nyt haluaisi olla ilkeä, mutta onko kovin todennäköistä, että känninen pesäpallomailan kanssa kadulla hoiperteleva kiljunatsi pelottaa ihmistä, joka on jo syyllistynyt väkivaltaan ja on valmis niin sanotusti heittämään elämänsä hukkaan? Todennäköisemmin nämä katupartiolaiset suunnitelmineen pelottavat juuri niitä nuoria, joilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

Aika paljon kertovaa tästä koko jengikohusta on, että Iltasanomista jouduttiin hetkeksi taannoin poistamaan kommentointimahdollisuus asiaa käsittelevistä uutisista. Ilmeisesti yksinkertaisesti siksi, että moderointi oli ollut mahdotonta, koska paskakommenttia tuli siihen tahtiin.

Mikäli kuvittelisimme, että jengi olisi ollut oikeasti se mamujengi, ja heillä olisi ollutkin rasistisia motiiveja kantaväestöä kohtaan, niin nimien levittely ja katupartioiden kasaaminen on silti tuomittavaa toimintaa. Vaikka minuakin raivostuttaa rasistien toiminta, en silti voi lähteä organisoimaan heidän hakkaamistaan. Näin ei yksinkertaisesti toimita sivistysvaltiossa.

Nostan esille Uuden Suomen Puheenvuorosta natseille oikean miehen mallin. Jos jopa väkivallan kohteeksi joutunut nuori vanhempineen pystyy säilyttämään maltin, niin tähän tulisi jopa nettinatsien, tai edes kansanedustajien, kyetä.

Suomen Sisussa jatketaan edelleen sonnan jauhamista. Suomen Sisun puheenjohtaja Olli Immoselle ja varapuheenjohtaja Marko Parkkolalle voin kertoa, että tällainen pelleily ei todellakaan luo turvallisuuden tunnetta kaduille. Lakatkaa ratsastamasta Suomen kansalla ja turvallisuudella, ja olkaa vain rehellisesti niitä rasisteja. Paska ei muutu kullaksi, vaikka päälle sirottelisi kilon halpaa glitteriä.