Mitä teemme päättäjällä, joka ei uskalla päättää?

Perussuomalaisten Arja Juvonen jäi pois lakivaliokunnan tasa-arvoista avioliittolakia käsittelevästä äänestyksestä keskiviikkona. Juvosen poissaoloa ihmeteltiin, koska Juvonen on aikaisemmin profiloitunut lakialoitteen kannattajaksi. Nyt Juvosen korvaajana äänesti perussuomalaisten Mika Niikko, jonka kantaa ei varmasti edes enää tarvitse mainita. Media yritti tavoitella Juvosta kertomaan poissaolonsa syistä, ja Juvonen onkin käsitellyt asiaa blogissaan.

 ”Omaa poissaoloani äänestyksestä on kyselty. Lakivaliokuntaan viedään puolueen linja ja kanta. Perussuomalaisen puolueen kanta tasaarvoiseen avioliittoon on kielteinen. Koska kanta on erilainen kuin omani, en kyennyt viemään sitä lakivaliokuntaan.

Juuri tämän vuoksi paikalla oli varamies, joka osallistui äänestykseen ja vei valiokuntaan puolueen kannan koska itse en tähän kyennyt.”

Ensimmäisenä mieleeni nousi kysymys, että missä on määrätty, että edustajan on vietävä lakivaliokuntaan puolueensa kanta? Kokoomuksen linja tasa-arvoiseen avioliittolakiin on ollut myönteinen, mutta lakivaliokunnassa suurin osa kokoomuslaisista äänesti aloitetta vastaan. Kokoomuksessa annettiin edustajille tilaa äänestää omantuntonsa mukaan. Perussuomalaisissa sen sijaan Soinin ukaasit näyttävät hallitsevan kaikkia.

Toinen kysymys on se, että mitä me teemme kansanedustajalla, joka ei uskalla äänestää oman mielipiteensä mukaisesti kun tosipaikka tulee? Moni äänestäjä katsoo tarkasti myös ehdokkaan kantoja, ja toivoisi varmasti ehdokkaan toimivan sen mukaan, mitä kantoja ehdokas on ilmoittanut edustavansa. Mielestäni on jokseenkin omituista vetäytyä siitä tilanteessa, kun sillä omalla kannalla olisi oikeasti merkitystä. Tällöin sitä voi käytännössä puhua täysin eri tavoin kuin miten toimii. Tällöin äänestäjä ei voi tietää kuinka vakaumuksella ehdokas oikeasti tulee asioita ajamaan. Onko tällainen kovin rehellistä äänestäjiä kohtaan? Minulle jäi avoimeksi, miten Juvonen sitten siellä suuressa salissa asiasta äänestää?

”Oma kantani tasaarvoiseen avioliittolakiin on selkeä ja toivon, että ihmiset voivat ymmärtää toistensa erilaiset mielipiteet asiaan. Toivon myös, että kun asiaa käsitellään suuressa salissa, niin jokainen kansanedustaja voi ja rohkenee äänestää omantuntonsa mukaisesti.”

Miten Juvonen tosiaan itse sitten toimii, jos perussuomalaisissa valitsee näin kova puoluekuri? Voiko hän äänestää puolueensa kantaa vastaan? Uskaltaako hän äänestää puolueensa kantaa vastaan? Toki aina äänestyksen voi jättää välistä, jolloin pääsee pälkähästä…

Melkeinpä sanoisin, että itseäni ärsyttää näitä konservatiiveja enemmän ihminen, joka ei tositilanteessa uskalla äänestää oman mielipiteensä mukaan. Mikä olisi ollut pahinta mitä olisi tapahtunut, jos Juvonen olisi äänestänyt oman kantansa mukaan? Soini olisi saanut itkupotkuraivarit? Eihän tässä voi siltäkään välttyä, että mieleen nousee kysymys siitä kannattaako Juvonen ihan tosissaan tätä lakialoitetta?

Koomista on, että Juvonen itse toi ilmi, miksi jäi äänestyksestä pois. Oras Tynkkynen sitten kehtasi ottaa asiaan kantaa, ja siitähän Juvonen ei tykännyt. Alkoi surkuttelu Facebookissa.

”Olen pitänyt Oras Tynkkystä fiksuna, mutta nyt kyllä pisteet laski ja pahasti. Tynkkysen lausunnot kolahtavat hänen omaan nilkkaansa. Kannataisi olla hiljaa, eikä jatkaa tuota jossittelua ja veikkailua. Huh, huh.”

Jossittelua ja veikkailua? Ei kai siinä veikkailla tai jossitella tarvitse, kun Juvonen itse kertoi, miten asia on? Tynkkynen perusti näkemyksensä Juvosen itse kertomiin asiohin. Omasta mielestäni Juvosen toimintamalli on ollut hyvin merkillinen, joten mielestäni ihan syystä Tynkkynen asiaa kummasteli. Kukakohan se tässä on jossittelija, jos ei uskalla edes äänestyksessä ääntään antaa?

”Tynkkynen muistuttaa, että Juvonen kertoi ennen eduskuntavaaleja kannattavansa tasa-arvoista avioliittolakia.

– Tämä on demokratian kannalta surullinen tilanne. Surullista erityisesti kaikkien niiden äänestäjien kannalta, jotka ovat Arja Juvosta äänestäessään luulleet saaneensa eduskuntaan tasa-arvojen kannattajan.”

On jokseenkin erikoista, että Soini puhuu kansasta totuuden äänitorvena, mutta mitäpä jos edustajan äänestäjät kannattavat lakialoitetta? Voiko näiden kansalaisten tahdon yli kävellä? Eikö edustaja edes teoriassa saa kuunnella omia äänestäjiään? Kyllä kansa tietää, paitsi silloin kun se on väärässä. Soinin logiikan mukaan ilmeisesti perussuomalaisen äänestäjä ei voi kannattaa tasa-arvoa. Itse ainakin tunnen ihmisiä, jotka ovat äänestäneet perussuomalaisia, mutta kannattavat myös tasa-arvoista avioliittolakia. Soini nyt tosin ei ole koskaan ollut mielipiteissään kovin johdonmukainen.

”Tynkkynen pitää koko episodia outona.

– Tämä on tosi erikoinen näytelmä.”

Amen! Omituista ja halpamaista pelleilyä äänestäjien kustannuksella. Kun yrittää tällä tavoin julkisesti miellyttää kaikkia, pyllistää lopulta kaikille mukaan lukien omalle uskottavuudelleen.

”Kyselemällä asiasta aiheutatte itsellenne ja asiallenne ongelmia”

Anne Holmlund ja tasa-arvoinen avioliittolaki puhuttavat niin kansaa kuin sen edustajiakin. Facebookissa laitettiin alulle tempaus, jossa oli ideana laittaa asiallista postia Anne Holmlundille, ja ystävällisesti vedota häneen, että voisiko hän lakivaliokunnan puheenjohtajana harkita tasa-arvoista avioliittolakia otettavaksi lakivaliokunnan käsittelyyn. Tempaus keräsi kannatusta, ja allekirjoittanutkin laittoi oman kortensa kekoon. Erittäin mielenkiintoista antia tempauksen Facebook-sivulla oli se, että löytyi useampia, joiden mielestä asiallisen sähköpostin laittaminen kansanedustajalle on ahdistelua ja vainoa. Jopahan joku keksi senkin, että on kansanedustajan syrjintää, mikäli hänelle laitetaan sähköpostia. Kansanedustajaa ei kuulemma saa syrjiä mielipiteensä vuoksi. Postin laittaminen nähtiin siis syrjintänä mielipiteen vuoksi. Kansanedustajat tietävät kuulemma aina kansalaista paremmin. ”Mitä varten sinne pitää sellaiset valita, jos ajattelee että ne eivät mistään mitään tiedä!?!”

Kansanedustajan työtä kuulemma häiritsee se, että kansalaiset ovat yhteydessä häneen. Olipahan jonkun mielestä sähköpostien lähettäminen jopa verrattavissa siihen, että kansanedustajaa estetään menemästä työpaikalleen. Kansanedustajalle ei kuulemma myöskään saa laittaa postia asiasta, jotka eivät kuulu hänen työhönsä. Siis hetkinen. Lakivaliokunnan puheenjohtajan työhön ei kuulu vastaanottaa palautetta lakialoitteista ja niiden käsittelystä? Minusta tämä kuuluu mitä suuremmassa määrin hänen työhönsä.

Mielenkiintoista olisi tietää kuinka paljon meiltä löytyy tällä tavoin ajattelevia kansalaisia. Kuinka moni ajattelee, että ainoa demokratian muoto on äänestäminen tai toisten tapauksessa äänestämättä jättäminen? Itse olin tyytyväinen siihen, että keskusteluun antinsa antoi myös kansanedustajana toiminut Rosa Meriläinen. Hänen mielestään runsaampina ryöppyinä tulevat kansalaispalautteet olivat aivan yhtä arvokkaita kuin yksittäisetkin.

Toisten mielestä näköjään edelleen kansalaisten kuuluu istua suu supussa, kun vaalit on käyty. Kansalainen ei saa harrastaa poliittista vaikuttamista. Se on väärin tai jopa suorastaan rikollista. Luottamustoimessa olemiseen kuuluu osana myös palautteen, ehdotuksien, ja mielipiteiden vastaanottaminen. Se on osa kyseistä toimea. Meillä on suuri mahdollisuus ja oikeus edistää päätöksentekoa. Itse ajattelen tämän jopa omana velvollisuutenani. Jos sinun tapasi on olla hiljaa äänestämisen jälkeen tai et halua äänestää, niin ei kukaan sille loputtomasti mitään voi. En vain ymmärrä sitä, miksi sinun pitäisi estää toisia vaikuttamasta?

Klassinen ”Ei tämä mitään auta”-kortti vedettiin myös moneen kertaan pöytään. Kuten myös se, että osallistumalla ja olemalla yhteydessä itse asiassa aiheutat haittaa lakialoitteelle. Sehän auttaa hirveästi, että istumme yksin täällä koneen ääressä ja vain voivottelemme… ”Kyselemällä asiasta aiheutatte itsellenne ja asiallenne ongelmia”-mentaliteetti on istutettu osaan ihmisistä melko tiukkaan. Kerran luottamustoimeen tai virkamiesasemaan valittua ei siis saa kyseenalaistaa, eikä häneltä saa kysyä asioita. Eli jos minä valitsen työntekijän, niin en voi kyseenalaistaa hänen tekojaan missään tilanteessa, koska olenhan hänet itse valinnut. Poliittisissa luottamustehtävissä oleva työskentelee kansalle. Joskus tämä asia tuntuu unohtuvan puolin ja toisin. Huolestuttavampana näen kuitenkin, että kansalaiset unohtavat tämän. Tästä alkaa juurikin pyörä, jolloin luottamustehtäviin äänestetään kerta toisensa jälkeen ne samat naamat. ”Kyllähän ne osaavat” ”Eivät nämä asiat minulle kuulu” ”Ei mun tartte seurata mitä ne tekee” ”Enhän mä kuitenkaan näistä mitään tiedä”.

Ei homoliitto vaan avioliitto

Noin vuosi sitten kirjoitin aiheesta, että tasa-arvoisen avioliittolain seuraava haaste on lakivaliokunta. Nyt on käynyt juuri kuten moni pelkäsikin, ja aloite on jäänyt lojumaan pöydälle. Valiokunnassa ei ole edes lainkaan äänestetty siitä otetaanko lakialoite käsittelyyn vai ei. Suomi on siis viimeinen pohjoismaa, jossa oikeus avioliittoon määritellään edelleen sukupuolen kautta.

””A­vio­liit­to­la­ki ei al­le­kir­joit­ta­jien mää­rän pe­rus­teel­la kuu­lu toi­men­pi­tei­tä vaa­ti­viin”, Holm­lund sa­noo.” Eli näin voidaan ”torperoida” kansanedustajien työtä. Lakivaliokunta voi tosiaan päättää, että asiaa ei viedä käsittelyyn tai kuten tässä tapauksessa asia voidaan jättää kokonaan pöydälle lojumaan. Yleisesti päättäjiä joka asiasta syyllistävien ihmisten olisi hyvä joskus miettiä tätäkin puolta asiasta.

Ei voi liikaa korostaa sitä, että tälläkin hetkellä monet parit menevät naimisiin ilman kirkon siunausta, ja tästä ei älähdetä. Tällaista liittoa saamme kutsua avioliitoksi, mutta samaa sukupuolta olevan parin liittoa emme voi kutsua avioliitoksi. Jos tämä ei ole epätasa-arvoa niin mikä sitten on? Kirkko saisi siis edelleen jatkossa itse päättää, mitä se tekisi asian suhteen. Kirkollinen avioliitto ei ole ainoa avioliitto. Avioliitto ei selkeästi ole ollut uskonnollinen kysymys enää pitkään aikaan. Nyt samaa sukupuolta olevat parit eivät ole oikeutettuja edes yhteiseen sukunimeen puhumattakaan adoptiomahdollisuuksista.

Usein kysytään ”Miksi pitäisi olla tasa-arvoinen avioliittolaki?”. Minäpä käännän kysymyksen näin ”Miksi pitää olla erikseen avioliitto ja rekisteröity parisuhde?”. En ole koskaan kuullut mitään järkevää perustelua tälle. Ainoa syy on se, että pariskunnan sukupuolten perusteella suhde halutaan eritellä eriarvoiseksi, ja jotenkin epänormaalimmaksi. Avioliitto on yksinkertaisesti avioliitto, ei rekisteröity parisuhde eikä homoliitto tai heteroliitto.

Nyt on aika siirtyä seuraavaan vaiheeseen. Nimien kerääminen kansalaisaloitteeseen alkaa 19. maaliskuuta. Jos lakialoitteen allekirjoittajiksi saadaan tarpeeksi monta nimeä, eduskunnan on pakko ottaa aloite käsittelyyn. Nyt me tarvitsemme 50 000 nimeä, joten paljon työtä on edessä.

http://www.hs.fi/paivanlehti/kotimaa/Homoliittoaloite+jumiutui+eduskunnassa/a1360383958718?jako=d4e493a5e7eac0ba8cdc31e8e41d0330&ref=fb-share

Pöydällä makaava lakialoite: http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/la_2_2012_p.shtml

Senni Moilasen asiaan liittyvä Facebook-postaus: https://www.facebook.com/permalink.php?story_fbid=519822001385308&id=266772300023614

Myös kansanedustajia voi lähestyä asian tiimoilta vaikkapa Facebookissa tai sähköpostitse. Tässä vielä lista lakialoitteen tähän menessä allekirjoittaneista kansanedustajista:

Alexander Stubb /kok
Markku Eestilä /kok
Sanni Grahn-Laasonen /kok
Leena Harkimo /kok
Harri Jaskari /kok
Sampsa Kataja /kok
Pia Kauma /kok
Lasse Männistö /kok
Jaana Pelkonen /kok
Sari Sarkomaa /kok
Eero Suutari /kok
Sinuhe Wallinheimo /kok
Sofia Vikman /kok
Henna Virkkunen /kok
Jouni Backman /sd
Eeva-Johanna Eloranta /sd
Maarit Feldt-Ranta /sd
Tarja Filatov /sd
Maria Guzenina-Richardson /sd
Rakel Hiltunen /sd
Susanna Huovinen /sd
Lauri Ihalainen /sd
Mikael Jungner /sd
Ilkka Kantola /sd
Saara Karhu /sd
Anneli Kiljunen /sd
Krista Kiuru /sd
Miapetra Kumpula-Natri /sd
Antti Lindtman /sd
Päivi Lipponen /sd
Riitta Myller /sd
Johanna Ojala-Niemelä /sd
Heli Paasio /sd
Sirpa Paatero /sd
Tuula Peltonen /sd
Kristiina Salonen /sd
Katja Taimela /sd
Hanna Tainio /sd
Erkki Tuomioja /sd
Tytti Tuppurainen /sd
Jutta Urpilainen /sd
Pauliina Viitamies /sd
Pia Viitanen /sd
Tuula Väätäinen /sd
Antti Kaikkonen /kesk
Paavo Arhinmäki /vas
Risto Kalliorinne /vas
Anna Kontula /vas
Martti Korhonen /vas
Merja Kyllönen /vas
Annika Lapintie /vas
Silvia Modig /vas
Erkki Virtanen /vas
Jari Myllykoski /vas
Aino-Kaisa Pekonen /vas
Eila Tiainen /vas
Kari Uotila /vas
Outi Alanko-Kahiluoto /vihr
Tuija Brax /vihr
Satu Haapanen /vihr
Pekka Haavisto /vihr
Johanna Karimäki /vihr
Ville Niinistö /vihr
Anni Sinnemäki /vihr
Osmo Soininvaara /vihr
Jani Toivola /vihr
Oras Tynkkynen /vihr
Thomas Blomqvist /r
Christina Gestrin /r
Elisabeth Nauclér /r
Mikaela Nylander /r
Astrid Thors /r
Stefan Wallin /r
Ulla-Maj Wideroos /r
Markus Mustajärvi /vr
Jyrki Yrttiaho /vr